Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Suurimmat ongelmat aakkosellisten luetteloiden käytössä aiheuttaa se, että sananvälien käsittelytapoja on kaksi: sanoittainen, jossa sananväli (tyhjämerkki, välilyönti) otetaan huomioon, ja kirjaimittainen, jossa se jätetään huomiotta. Standardi ei sano asiaa kovin selvästi, mutta ilmeinen tarkoitus on, että sanoittaisessa aakkostuksessa tyhjämerkin ajatellaan edeltävän kaikkia muita merkkejä.
Muut merkit jätetään yleensä huomiotta. Tämä koskee sellaisiakin merkkejä, jotka vastaavat sanoja, esim. & ja %, samoin kuin yhdysmerkkiä, lyhenteisiin kuuluvaa pistettä jne.
Näin aakkostaisin luettelosi:
ARES OY
AS EESTI AGA
AS OY RIIHIKATU/OULAISTEN LVI
EKO LVI OY
EKOPINTA
ISTEKKI OY
J.-STEEL OY
JAHI-PUTKI
M/V EUROPALINK, M/S
M/V MISTRAL
m/v...
Sellon kirjastosta löytyy yksi desibelimittari, sitä ei voi varata vaan on haettava paikanpäältä. Laina-aika on viikko.
Lainattavia esineitä voi hakea Helmetistä, kirjoita haluamasi esine hakukenttään ja katso tärppääkö (ihan kaikkea ei kirjastoista vielä lainata).
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Kirjastot ottavat vaihtelevasti vastaan lahjoituksia. Uudet ja kysytyt kirjat voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, mutta monista lahjoituskirjoista on riittävästi entisiä kappaleita kirjastojen kokoelmissa. Jos kirjastossa on kierrätyshylly, niin lahjoituskirjoja voi joutua sinne. Jos haluaa lahjoittaa kirjoja kirjaston käyttöön, niin kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta jossa asioi, että onko niille tarvetta. Kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyihin voi itse viedä kirjoja.
Tampereen kaupunginkirjaston lehtiluettelot löytyvät pdf-muodossa kotisivuiltamme (https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kokoelma-ja-ti…, vieritä aivan sivun alaosaan). Lehdistä on sekä aakkosellinen että aiheenmukainen luettelo, ja siinä on mainittu kaikki toimipisteet, joihin kyseinen lehti tulee. "Lehtisali" tarkoittaa siis nykyisin pääkirjasto Metsossa sijaitsevaa lehtilukusalia.
Aikakauslehtien vanhempia numeroita pääsääntöisesti lainataan, ja niiden laina-aika on kaksi viikkoa. Lehtiä voi myös varata. Kunkin lehden uusin numero on luettavissa kirjastossa. Sanomalehtiä ei lainata.
Monia lehtiä voi lukea kirjastossa myös sähköisessä muodossa PressReader, ePress ja eMagz -palvelujen kautta. Nämä palvelut ovat...
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Tästä lento-onnettomuudesta löytyy aika niukasti kirjallisuutta, mutta tässä tulee joitakin vinkkejä:
Seppo Jylhän kirjassa "Siviili-ilmailun viimeiset lennot : 1927-1994" vuodesta 1995 löytyy artikkeli kyseisestä turmasta.
Suomen ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 Kaleva-seminaari. Tämän seminaarin ohjelma,luennoitsijat sekä mitä materiaalia, esim. dokumenttielokuvia on tehty tästä onnettomuudesta löytyy internetistä osoitteella
www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/tapauskaleva
Yhteenveto tästä seminaarista löytyy myös vuoden 2005 numero 5 "Siivet" lehden numerossa. Kopio tästä artikkelista on mahdollista saada Kirkkonummen kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samantapaiseen kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" . Näin saat yli 900 kirjaa hakutulokseksi. Seutukirjaston rekisterissä kaunokirjallisuuden luokka on alkukielen luokka.
Pääkaupunkiseudun aineistorekisterissä Helmetissä kaunokirjallisuudessa on käytetty sitä luokkaa, jolle kirja on käännetty. Nykyisessä Helmetin versiossa sinun täytyy mennä tarkennettuun hakuun ja kirjoittaa hakusanoiksi 'venäjä...
Totta, Tammerkoski-lehdestä löytyy kaksi K. V. Vuorion kirjoittamaa artikkelia: Vanhan Kyttälän naapurukset numerossa 1941:6 (s. 197-198) ja "Inttemeera" numerossa 1942:5-6 (s. 126-127).
Lähde:
Helén, Maarit, Tammerkoski-lehti : hakemisto : vuodet 1938-1997. Tampere-seura, 1998
Netissä on käytettävissä verkkopalvelu http://pixlr.com/, josta löytyy Pixlr Editor suomenkielisenä.HelMet-kirjastoissa järjestetään mm. kuvankäsittely kursseja, jotka löytyvät sivulta www.helmet.fi Kirjastot ja palvelut/Opastukset/Opastuskalenteri. Esim.ensi keväällä on tulossa kuvankäsittely kurssi Tikkurilan kirjastossa jossa käsitellään myös Pixlr editor -kuvankäsittelyohjelmaa.
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kappaleen alkuperäinen nimi on "Non, je ne regrette rien". Sen on säveltänyt Charles Dumont ja alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Michel Vaucaire. Se on tullut tunnetuksi Edith Piafin esittämänä. Kappaleesta on tehty useita suomenkielisiä versioita nimillä "En kadu" ja "En kadu mitään". Irina Milanin esittämän suomenkielisen version "Join kaiken pois" sanoituksen on tehnyt laulaja itse. Sitä ei ole julkaistu nuottina, mutta sanat voi kuunnella esimerkiksi cd-levyltä Milan, Irina: Vaikka paljain jaloin (20 suosikkia, 1996, Fazer Records). Milanin esitys löytyy myös Spotifysta. Myös Kristiina Lanki on levyttänyt Irina Milanin sanoituksen. Kappale löytyy hänen cd-levyltään Chango (2008) ja myös Spotifysta.
Nimellä "En kadu...
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
