Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Hain kirjallisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista ja tulokseksi sain seuraavanlaisia kirjoja:
Manda:
- Luoma: Liiketoiminta verkottuneessa taloudessa (2001) Käsittelee mm. yritysten atk-kirjanpitoa ja taloushallintoa.
- Lindfors & Karlsson: Pienyrityksen atk-kirjanpito (1996)
- Lindfors: Pienyrityksen atk-kirjanpito - tilikartta ja kirjausohjeet (1996)
- Tuominen, Pöhö, Luhtala: Kirjanpidon perusteet (1993) Sisältää mm. atk-kirjanpidon.
Linda:
- Toiviainen: Laskentatoimen atk-sovellukset (1987)
- Kaisla: Reskontra (1974) On tosin kovin vanha!
- Vatanen: Reskontra tietokoneella - harjoitusaineistoa (1984) Melko vanha tämäkin.
Kenties paremmin voisi löytyä aineistoa, jos tietäisimme taloushallinto-ohjelmistonne nimen.
Samoin...
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -...
Kirjastot tekevät lastenkirjastoyhteistyötä monessa kunnassa. Tällaisia vinkkejä sain kirjastoista.
Pohjanmaalla toteutettiin ”Kirja kantaa, tarina tukee”-projekti. Siinä toimivat yhdessä Alavieska, Kalajoki, Merikarvia, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki ja Sievi. Siitä löytyy lisätietoa tästä linkistä:
http://tiekko-info.origonet.net/kirjakantaa/page2.html
Kymenlaakson kuntien kirjastoissa on jo kuuden vuoden ajan ollut Rinki-toimintaa. Vuosittain toteutetaan ainakin yksi yhteinen hanke. Lisätietoa voit kysyä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Joroisen, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kirjastot tekevät myös lastenkirjastoyhteistyötä. On toteutettu esim. kakaralli-projekti, jossa mm. kirjavinkkari kiersi kuntien kouluja. Lisätietoja esim....
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Kyseinen katkelma löytyy Flaubertin romaanin ”Rouva Bovary” (WSOY, 2005) luvusta 12 sivulta 202. Suomentaja Anna-Maija Viitanen on sepitellyt sen suomeksi seuraavasti: ”meidän puheemme on kuin säröilevä soittopeli, jonka räminällä saamme karhut tanssimaan, kun haluaisimme hellyttää tähdet”. Romaani löytyy myös Eino Palolan suomennoksena. Jos haluat mieluummin katkelman mieluummin Palolan vanhempana suomennoksena, voin tarvittaessa senkin etsiä. Viitasen suomennos on kuitenkin uudempi.
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Erillistä teosta poliisislangista ei löytynyt, mutta Vankilaslangin sanakirjassa on "rosvojen ja poliisien" yhteistäkin sanastoa (Lipsonen, Leo: Vankilaslangin sanakirja. 1990)
Lyhyt kielikurssi löytyy tämän teoksen lopusta: Napit vastakkain--suomalaiset poliisit kertovat. Toim. Outi Lauhakangas ja Tauno Vuoristo. SKS
Muuten, netissä on erinomainen sivusto slangi.net http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.html
Stadin slangin lisäksi siellä on tietoja myös "lähikielistä" ja muista slangeista.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaan.php) mukaan Yrjö Jylhältä on käännetty englanniksi vain runo nimeltä Varjot (Shadows, antologiassa Treasury of Finnish love) ja viroksi kokoelma Kiirastuli (Puhastustuli). Kysymääsi runoa ei ei näyttäisi olevan käännetty.
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Kolmas osa ei ole vielä tänä keväänä tulossa. Syksyllä ilmestyvistä kirjoista saamme tiedon loppukeväästä. Kysele kirjaa uudestaan toukokuussa. Sarjan kolmas osa kyllä hankitaan Vihdin kunnankirjastoon heti kun ilmestyy suomeksi.
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat...
Virkkauslajeja onkin aika paljon! http://www.kaspaikka.fi/koti/tkkroger/virkkauslajit/virkkauslajit.htm
Joissakin yhteyksissä räsy- ja helmivirkkaus käsitetään samaksi asiaksi (locker hooking), joissakin taas, kuten tuossa lajiluettelossa, helmivirkkaus (bead crocheting) näyttäisi olevan eri tekniikka.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi helmivirkkaus –asiasanalla viitteet Sinä osaat 2008:4-5, Suuri käsityölehti 2008: 10, Taito100 2007:6, olivat lainassa, joten ei voitu tarkistaa millainen helmivirkkaus oli kyseessä.
Tietoa ja kuvia löytyy netistä esim. hakusanoilla räsyvirkkaus tai locker hooking. Pinterestissä esim. http://pinterest.com/riidu/rasyvirkkaus-hooking/. Myös blogeista voi löytyä malleja, esim. http://margsan-rasyvirkkaus....
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä...
Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan 11.10.1975 valtion budjettia vuodelle 1976. Varusmiehen päivärahan todettiin nousevan vuoden 1976 heinäkuussa "50 pennillä, eli neljään markkaan". Vuonna 1975 päiväraha oli siis 3,50 mk.
