Virginia Woolf, Sylvia Plath, Anne Sexton ja Charlotte Perkins Gilman ja Janet Frame ovat tunnetuimmat.
Tässä yhteydessä voi vinkata Meg Wolitzerin romaanin "Kuulen sisareni kutsuvan". Se kertoo nuorista tytöistä, jotka ovat kiinnostuneita itsemurhan tehneistä kirjailijoista, juuri Plathista ja Sextonista. Amerikkalaisen Dorothy Parkerin (1893-1967)sanotaan yrittäneen itsemurhaa useamman kerran. Englantilainen näytelmäkirjailija Sarah Kane teki itsemurhan (1971-)vuonna 1999. Ruotsalaisista sen ovat tehneet Victoria Benedictsson (1850-1888) ja Karin Boye (1900-1941). Venäläinen kirjailija Marina Tsvetajeva teki itsemurhan vuonna 1941.
Mark Seinfelt & Paul West ovat laatineet teoksen "Final Drafts: Suicides of World-Famous Authors". Sen...
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä varausmaksuja. ”Harry Potter ja viisasten kivi” ja ”Harry Potter ja salaisuuksien kammio” ovat selvästi lastenaineistoa, joten niiden varaaminen on ilmaista. Sean Smithin teosta ”J. K. Rowling: Harry Potterin luoja: elämäkerta” on HelMet-kirjastoissa sekä lasten että aikuisten osastolla. Tällöin periaatteena on, että varausmaksua ei peritä, koska asiakas ei voi valita, sattuuko hänelle tulemaan lasten vai aikuisten osastolle sijoitettu kirjan kappale.
Aikuisten aineistosta sen sijaan peritään varausmaksu, joka on tällä hetkellä 50 senttiä kirjaa, levyä tai muuta aineistoyksikkö kohti. Maksu peritään varausta...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet...
Amazonista (www.amazon.com) löytyi teos Sierra Cosworth (Classics in Color, No 5) by Dennis Foy, West Terry. London 1992 .ISBN: 1872004962. "A good overview of the range of Cosworth Sierras, with some excellent photography and pithy comments". WorldCat -tietokannasta löytyi myös teos The Cosworth Fords : a production and competition history by Walton, Jeremy. Sparkford: Patrick Stephens 1994. ISBN: 1852604816.
Näitä kirjoja ei löytynyt Suomen kirjastoista - voit pyytää niitä kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta. Pohjois-Savon ja Lapin maakuntakirjastoissa on teos
Hammill, Des: How to power tune Ford SOHC 4-cylinder Pinto + Cosworth DOHC engines : for road & track. Dorchester : Veloce, 1997 (SpeedPro series) ISBN:1-874105-81-2.
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
On pitkä perinne, että naisten ja miesten vaatteissa napitus on eri puolilla. Nykypäivänä sama perinne näkyy myös vetoketjuissa.
Ei ole täysin varmaa tietoa, mistä perinne on saanut alkunsa. Yksi selitys on, että mies pystyisi vetämään nopeasti tikarin takin alta oikealla kädellä. Naisten napitus taas ommeltiin eri suntaan, jotta miehet eivät voisi tirkistellä heidän paitojensa alle kirkossa. Ennen naiset ja miehet istuivat kirkossa eri puolilla, joten naisten napituksen piti kallistua niin, etteivät miehet pystyneet näkemään nappien välistä paidan alle.
https://yle.fi/uutiset/3-5419147
https://yle.fi/uutiset/3-6949023
Noutamattomasta varauksesta peritään 2€ maksu jos sitä ei ole lainattu viimeistään saapumisilmoituksessa mainittuna päivänä. Varauksen noutoaika on normaalisti seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen.
Varausta ei voi enää perua kun se on jo matkalla tai saapunut kirjastoon. Voitte ottaa yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon ja ilmoittaa, että ette tarvitse enää kyseistä kirjaa. Tämä täytyy kuitenkin tehdä ennen kuin viimeinen noutopäivä menee umpeen, muuten noutamattomasta varauksesta peritään maksu.
Vaski-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/vaski_maksut_2021.pdf...
Kysyin asiaa HSL:n asiakaspalvelusta.
Paikallisbusseissa ei ole turvavöitä, koska asiakkaat kokevat niiden käytön hankalana kaupunkiliikenteessä. Linja-autoon tulee ja siitä lähtee jatkuvasti lisää matkustajia ja paikkaa saattaa joutua vaihtamaan useampaan kertaan. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei myöskään vaadi turvavöitä autoon, jossa on seisomapaikkoja. Linkki Finlex asetus 790/2000
Linja-autoissa, joissa ei ole seisomapaikkoja on kuljettajan muistutettava asiakkaita turvavyön käytöstä. Turvavöiden käyttö on hyvin suositeltavaa, jos sellaiset vain ovat linja-autossa asennettuina.
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
Setelin arvo on paljonkin kiinni mm siitä minkä kuntoinen. Näissä asoissa pitäisi kääntyä rahaliikkeen puolen arviointia varten.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2002 ilmoitetaan että 10 markan seteli vuodesta 1980 jossa on tähti on painoismäärältään 1,432,000 ja hintahaarukka on 6€-2,5 €.
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Elokuva lienee La Mala educación = Huono kasvatus), ohj. Pedro Almodóvar, Pedro (2004), Espanja.
Taustatarina sijoittuu 10-vuotiaan Ignacion (Nacho Pérez)käymään poikien katoliseen sisäoppilaitokseen, jota johtavat epäempaattiset pappismiehet. Ignacio on ihastunut koulutoveriinsa Enriqueen (Raúl García Forneiro), mitä etenkään koulun kirjallisuudenopettaja/rehtori isä Manolo (Daniel Giménez Cacho) ei katso hyvällä. Isä Manolo erottaa parin, mutta ikävä kyllä vain päästäkseen itse hyväksikäyttämään nuorta poikaa.
Diego López Calvín - El DeseoIgnacio ja Enrique tapaavat kuusitoista vuotta myöhemmin. Enriquesta (Fele Martínez) on tullut elokuvaohjaaja, joka etsii parhaillaan aihetta uutta elokuvaansa varten. Àngeliksi nimensä muuttanut...
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi...
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
