Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Kirjan voi palauttaa kaikkiin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä muihin Päijät-Hämeen yleisiin kirjastoihin ( http://lastukirjastot.fi/ ).
Lahden korkeakoulukirjaston toimipisteisiin ( http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/Sivut/default.aspx ) ei voi palauttaa Lastu-kirjastojen aineistoa.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun...
Äidinmaitoa korvaavia tuotteita oli kehitetty maailmalla jo 1800-luvulta lähtien. Jauhemuotoiset korvikkeet yleistyivät 1910-luvulta lähtien. Myös suomalaisilla markkinoilla oli tarjolla esimerkiksi Nestlen, Kufeken, Theinhardt’in ja Mellin’s Foodin tarjoamia vastikkeita. Ne eivät onnistuneet kasvattamaan suosiotaan vielä maailmansotien välisenä aikana. Näin kerrotaan M. Riiholan pro gradu -tutkielmassa Äidin sydäntä ja maitoa ei mikään voi korvata (2010). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18264
Nestlé-yhtiötä käsittelevän Wikipedia-artikkelin mukaan 1867 saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestl%C3%A9
Ilta-Sanomien...
Irwin Goodmanin lauluista on julkaistu nuotteja:
Goodman, Irwin: Häirikkö 1977
Goodman, Irwin: Cha cha cha 1978
Goodman, Irwin: Parhaat : Rentun ruusut 2001
Goodman, Irwin: Irwinin parhaat 1994
Goodman, Irwin: Kohta taas on joulu 1972
Voit tarkistaa lähikirjastosi saatavuustilanteen joko https://monihaku.kirjastot.fi tai Finna.fi:n kautta.
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
Ainakaan seuraavista lähteistä ei löytynyt tietoa, että Anni Polvalta olisi jäänyt joku teos kesken:
-Suomen kirjailijat 1945-1980: pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. 1985.
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta ; toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu. 1999.
Myöskään useilta nettisivuilta ja lehtileikkeistä ei löytynyt tietoa, että Polvalta olisi jäänyt kirjan kirjoittaminen kesken.
Polvalta on 48 vuoden aikana julkaistu 104 teosta. Näin ollen yhden vuoden aikana olisi julkaistu keskimäärin noin kaksi teosta. Julkaisuajoista näkee, että alkuvuosina tahti oli yksi kirja vuodessa, mutta kirjoittamistahti kiihtyi sen...
Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http...
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja määrittelee nuljuksennaulan puukiilaksi tai tyhjänpäiten vuoleskelluksi puupalikaksi. Sanan monikollisella muodolla nuljuksennaulat sen sijaan tarkoitetaan pirunnyrkkiä, vähintään kuuden, salvainhirsien tapaan koottavan puupalikan muodostamaa leikkikalua, jonka kokoon paneminen ja purkaminen vaatii taitoa.
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
HelMet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy sanahaulla, hakulauseella työ** ahdist** lähinnä seksuaalista ahdistelua työpaikoilla käsitteleviä teoksia. Tässä teoksessa on uskonnollinen näkökulma ihmisen ahdistuksiin: Arvottomuus ahdistaa / Seppo Jokinen. Päivä 1999.
Julkaisun Mental disorders as a major challenge in prevention of work disability : experiences in Finland, Germany, the Netherlands and Sweden (Kela, 2005. 183 s.) vVoit lukea verkosta pdf-tiedostona (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/150305153403SV/$File/Katsa… ) tai lainata paperikirjan kirjastosta.
Aihettasi lähellä on HelMetin sanahaulla haettava hakulause stressi työ**, jolla löytyy paljon aineistoa, joka enimmäkseen käsittelee...
Lupakysymyksissä voitte kääntyä Suomen Kirjailijaliiton toimiston puoleen, (09) 445 392 tai (09) 449 752 tai info@suomenkirjailijaliitto.fi, http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp
Luotettavaa tietoa tekijänoikeuksista saa myös Tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta: http://www.kopiosto.fi/
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Etsimäsi kirja lienee matemaatikko Edwin A. Abbottin Tasomaa. Kirja on yhteiskuntasatiiri. "Se sijoittuu kaksiulotteiseen maailmaan, jossa asukkaat ovat monikulmioita. Heidän yhteiskuntaluokkansa määräytyy kulmien määrän mukaan: alimpana ovat naiset, jotka ovat pelkkiä janoja, sitten tulevat kolmiot, neliöt [...]".
Edwin Abbott Abbott: Tasomaa : Moniulotteinen romanssi. (Flatland: A Romance of Many Dimensions, 1884.) Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-03-8.
Kustantajan kuvaus: http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202038.html
Kuvaus: Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasomaa
Arvostelu Yliopisto-lehdessä: http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_17/kulttuur.html
Kyseessä voisi olla Aino Tuloiselan kirjoittama Aili Maria Sulosaaren elämäkerta. Hämeenkoskelainen Aili Maria Sulosaari oli kirjan ilmestyessä vuonna 2006 jo lähes 90-vuotias. Julkistamistilaisuudesta on kerrottu VPL. Pyhäjärvi -lehden numerossa 2/2006 otsikolla: Elämänkertakirja pyhäjärveläisestä sotaleskestä
Ks. http://www.karjalanliitto.fi/files/1613/PJ-2006-02.pdf (s. 3.)
Teoksen tiedot:
Tuloisela, Aino
Aili Maria / Aino Tuloisela. - [Hämeenkoski] : [Aino Tuloisela], 2006 (Tampere : Pilot-kustannus). - 163 s. : kuv. ; 21 cm
ISBN 952-92-0321-7 (sid.)
Kohteet: Sulosaari, Aili Maria
Asiasanat: elämäkerrat : naiset : Hämeenkoski ; henkilöhistoria : sotalesket ; elämäkerrat ; orvot ; sota-aika
Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan...
