Olet aloittanut etsinnän oikealla tavalla, mutta yritän kertoa sinulle joitakin lisävinkkejä. Jos tuntuu hankalalta, niin yksi vaihtoehto on tietysti tulla tänne kirjastoon paikan päälle, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Ainakin sinun kannattaa soittaa siten että sinulla on itselläsikin internet yhteys auki, niin voisimme yhdessä katsoa kuinka haut tehdään ja miten tuloksia on tulkittava.
Tietyn alan lainsäädäntöä kannattaa lähestyä sekä eduskunnan sivujen että Finlexin kautta, lisäksi ne linkittyvät toisiinsa siten, että kun eduskunnassa käsitelty laki on hyväksytty ja saanut Säädöskokoelmanumeron, siitä laitetaan linkki Finlexiin, josta löytyy lain kokoteksti. Sama toimii myös toisinpäin eli lain ja sen pykälän kautta pääsee...
Ostrobotnia-aluetietokannasta löytyvät asiasanalla Jylhämä mm. seuraavat lehtiartikkelit:
Näin kahlittiin Oulujoen kuohut / J. Kilpeläinen (Kaleva 18.10.1958)
Jylhämä kraftverk och bostadsområde (Valokuvia ja piirroksia)/Aarne Ervi (Arkitekten 1949:11-12)
Ervin yhtenäistaideteoksella suuri arvo : Oulujoen voimalaitosalueet maailmanperintökohdeainesta / Petri Hakkarainen (Kaleva 27.11.2003).
Asiasanoilla Oulujoki ja vesivoimalat löytyvät lisäksi mm.
lehtiartikkelit Oulujoki valjaissa (Uusi kuvalehti 1953 : 3),
Oulujoen vesistön rakentaminen - sodanjälkeinen suurtyö / Mauri Kuuskoski (Rakennustekniikka 1995 : 4) sekä Voima jymisee sähkömuseossa : voimalaitokseen sijoitettuun kokoelmaan pääsee tutustumaan vain tilauksesta / Päivi Mäkinen (...
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Kettusten sukua käsitteleviä teoksia: Kettusten & Pikkaraisten sukukronikka / Martti Kettunen, Laura Kettunen. [Nurmes] : [Martti Kettunen], 2004. Kettusten jäljillä : katkelmia Kettus-suvun elämän vaiheista / toimittaneet Liisa ja Unto Kettunen. [Järvenpää, Kielokatu 17 A] : [Unto Kettunen], 2006. Kettunen, Ensio: Kuolismaan Kettuset : 1. Ilomantsi, 2003. Suorsa, Olavi: Kalevalan runonlaulajien kainuulaispohjalaiset sukujuuret. Oulu : Oulun yliopisto, 1987. Kirjoja ei valitettavasti löydy Hämeenlinnan seudun kirjastoista, mutta voit saada ne kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainaus on maksullista.
Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään...
Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018).
Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.
Tuula Granfeltin kirja: Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1998. on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta valitettavasti lainassa tällä hetkellä. Helsingin yliopiston kirjastossa on useita naisten asunnottomuutta käsitteleviä kirjoja. Menemällä osoitteeseen http:www.helsinki.fi/helka/ pääset katsomaan näiden kirjojen tilanteen. Käytä asiasanoina: naiset ja asunnottomuus. Hae Yhdistelmähaulla(hyperlib) tai Boolen lomakkeella(WWLS).
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu.
Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan.
Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje
http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html
Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Sekä Leppä-alkuisia suku- että paikannimiä on paljon, mikä liittyy siihen että leppiä kasvaa koko Suomessa. Sukunimen Leppäjärvi ydinalue on Muonio, mutta nimeä on myös Pellon, Sodankylän ja Ivalon alueella, ja toisaalta myös Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nimen iästä ei löytynyt tietoa.
Myös Korva-nimi pohjautuu paikannimeen. Pohjois-Suomessa korva-sana tarkoittaa virtapaikkaa joessa, pientä koskea. Muualla Suomessa se ilmaisee läheisyyttä, jonkin vieressä olemista. Sukunimi Korva on pääasiassa pohjois- ja peräpohjalainen. Ainakin Sallassa ja Sodankylässä nimi on esiintynyt 1700-luvulta alkaen.
(Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Leppäjärvi-nimisiä henkilöitä on tai on ollut 364. Korva-sukunimi on tai on ollut 1377...
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi...
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:
https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673...
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Aiheesi on varsin laaja. Alla on joitakin viitteitä, joista voisi olla apua. Ne ovat peräisin yliopistojen yhteistietokanta Lindasta, johon voi tehdä hakuja yliopistojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen verkoissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/linda.html
Hakusanoina voisi käyttää ainakin ?-merkillä katkaistuja sanoja yhteiskun?, keskustelu?, moraali?, etiikka?. Haettaessa useammalla sanalla hakutyypiksi valitaan komentohaku ja sanojen väliin laitetaan and-sana.
- Kaksoisefektin periaate ja sen soveltaminen aborttiin katolisessa moraaliargumentaatiossa sekä modernissa filosofisessa keskustelussa / Leila Silius (1991)
- Yhteiskunnallinen keskustelu naisten asemasta työelämässä 1940-luvun Suomessa /...
Kaikki mainitsemasi levonnaiset voi pakastaa. Ennen pakastamista ne on jäähdytettävä hyvin, ja pakastimeen laitettaessa pakattava tiiviisti. Pakastaminen ei tuhoa ruuassa olevia pieneliöitä vaan pysäyttää niiden toiminnan. Sulatuksen jälkeen se käynnistyy jälleen, joten pakasteesta sulatetut tuotteet säilyvät huonommin kuin juuri valmistetut. Esim. Ruokatiedon sivuilla (http://www.ruokakori.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f007503…) tuoreiden rasvaisten leivonnaista säilyvyysajaksi mainitaan noin viikko - pakkasesta otetuilla aika on siis lyhyempi. Pakastimessa leivonnaiset säilyvät noin 3-6 kk. Mitään sulatettua elintarviketta ei saa pakastaa uudelleen.
Lisätietoa pakastamisesta Ruokatiedon sivuilla: http://www.ruokakori.fi/...
