Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi aina katakana-tavumerkeillä, eli niitä ei koskaan muodosteta kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä.
Mainitsemasi nimet kirjoitettaisiin katakanoilla:
イェレ (=Jere)
ヨニ (=Joni)
'Jere' koostuu kolmesta merkistä, joista keskimmäinen täytyy kirjoittaa pienemmällä kuin sitä ympäröivät isommat merkit. 'Joni' koostuu kahdesta isosta merkistä.
Listätietoa katakana-merkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Aihetta käsittelevällä englanninkielisen Wikipedian sivulla (http://en.wikipedia.org/wiki/Bugbear_(Dungeons_&_Dragons)) kerrotaan näin: "Bugbears speak the Goblin tongue. As spoken by bugbears, it is a foul-sounding mix of grunts, snarls, and gestures that causes many outsiders to underestimate their intelligence."
Heti alkuun on korostettava, ettei tämän palvelun vastaajilla ole lainopillista ammattipätevyyttä, joten hankalissa kysymyksissä kannattaa aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
Lakimääräisessä perimysjärjestyksessä sukulaiset on järjestetty etäisyyden mukaisesti ryhmiin, joita kutsutaan parenteeleiksi. Laillinen perintöoikeus koskee siis vain sukulaisia. Jos vainajan sukulaisia ei ole elossa, puolison mahdolliset sukulaiset eivät kuulu laillisen perimysjärjestyksen piiriin. Tämä koskee luonnollisesti tilannetta, jossa vainajan omaisuus jaetaan ilman testamenttia. Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden jakautumisesta toisin kuin laillinen perimysjärjestys vaatii. Jos testamentti on olemassa, vaimo kuollut eikä avioehtoa ole, leskimies...
Laserosoitin saattaa hyvinkin tuottaa ääntä, jonka taajuus on sellainen, että vain eläin pystyy kuulemaan sen. Äänen lähde ei tosin ole silloin itse laser, vaan osoittimeen kuuluva sähköinen virta-ajuri. Ääni ei liioin liity osoittimen toimintaan, vaan syntyy sivutuotteena, ja jotkut osoittimet voivat olla täysin äänettömiäkin.
Tahattomia ääniä voivat tuottaa monet muutkin sähkölaitteet, esimerkiksi jotkut kuvaputkitelevisiot. Niiden tuottama ääni on yleensä sen verran korkea (16 kHz), että lapset ja eläimet kuulevat sen, mutta aikuiset välttämättä eivät, sillä kyky aistia korkeita ääniä heikkenee iän myötä.
Kissan kuuloalue ulottuu kaksi oktaavia korkeammalle kuin ihmisen, ja se kykeneekin kuulemaan esimerkiksi lepakoiden ultraääni-...
Runo on ilmestynyt kirjassa Mitä tapahtui todella? (1962) eikä tätä kirjaa ole käännetty saksaksi. Saarikosken ykisttäisiä runoja on muutamissa käännöskokoelmissa, mutta ne eivät sisällä ksysymääsi runoa Minä rakastan sinua kuin vierasta maata... Lisäksi Saarikoskelta on käännetty saksaksi Runoja (1958), Tansiinkutsu (1980) ja Tiarnia-sarja. Tiedot käännöksista löytyvät SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Voit palauttaa myöhässä olevat kirjat (jotka eivät vielä ole perinnässä) normaalisti omatoimikirjaston palautusautomaatilla.
Jos olet jo saanut perintätoimistolta huomautuksen, on hyvä lähettää heille tieto palautuksesta. Helpoiten se sujuu kirjaston palvelutiskillä palveluaikaan.
Mahdolliset maksut tallentuvat kortillesi ja voit maksaa ne joko verkossa Helmet-sivuilla tai kirjastojen palveluaikaan tiskillä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,...
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston runotietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy tieto yhdeksästä Koidulan runosuomennoksesta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/). Viisi niistä sisältyy Eestin runotar -antologiaan (WSOT, 1940) ja kolme Paavo Cajanderin suomentamina Runoelmia-antologiaan (Kirja, 1914). Äidin sydän -runo on ilmestynyt Hilja Haahden suomentamana antologioissa Äideistä parhain (Otava, 1997) ja Äiti (WSOY, 1931).
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Ainakin maastokartoista löytyy tiedot Suomen järvien syvyyksistä.
Näitä karttoja löytyy pääasiassa Helsingin, Espoon ja Vantaan pääkirjastoista. Suuri osa niistä on vain käsikirjastossa, ei siis lainattavissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) saat niistä luettelon käyttämällä hakusanaa maastokartat.
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Runo löytyy esim. kirjasta Viita, Lauri: Kootut runot, josta on otettu useita painoksia. Se on alun perin ilmestynyt Viidan runokokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961).
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Oletko tarkistanut, että olet varmasti kirjoittanut kirjastokortin numeron kohdalle nollia oikean määrän ja että pin-koodi on oikein? Järjestelmä toimii parhaiten Internet Explorerilla, ja joskus liian tiukat palomuurin asetukset saattavat estää palvelun käytön. Mahdollista voi myös olla, että palvelussa on ollut jokin hetkellinen katko yrittäessäsi kirjautua. Itse kokeillessani palvelua nyt kirjautuminen ainakin onnistui, joten sinun kannattaisi ehkä yrittää nyt uudelleen.
Kysymyksesi perusteella oletan, että etsit elokuvia nuorista, jotka kokeilevat rajojaan rajuhkosti ja ajautuvat ongelmiin. Seuraavat, HelMet-kirjastoista löytyvät DVD:t saattaisivat kiinnostaa sinua:
Fish tank (Englanti, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1951822~S9*fin
Bully (USA, v. 2001)
http://www.helmet.fi/record=b1822753~S9*fin
Sano että rakastat mua (Ruotsi, v. 2007)
http://www.helmet.fi/record=b1811838~S9*fin
Queens – kovat korttelit (USA, v. 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1842150~S9*fin
Kielletty hedelmä (Suomi, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1910715~S9*fin
Sisko tahtoisin jäädä (Suomi, v. 2010)
http://www.helmet.fi/record=b1997262~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1997263~S9*fin BD-levy
Skene (Suomi, v. 2003)...
Korttipelien "synnillisyys" juontaa juurensa jo 1600-luvulle, jolloin kirkko kiinnitti suurta huomiota yleisen järjestyksen luomiseen ja kristillisen elämän parantamiseen. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalanpalveluksiin, ja kaikkinainen työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Vapaa-aikaan eli lähinnä sunnuntai- ja juhlapäiviin sijoittuvana ajanvietteenä kortinpeluu näyttäytyi kirkon silmissä piittaamattomuutena kirkollista järjestystä kohtaan, kun sapatin pyhittämisen asemesta pelattiin korttia. Tämän vuoksi pelaaminen sunnuntai- ja juhlapäivinä kiellettiin sakkorangaistuksen uhalla, ja kansalaisten ohjaamiseksi pois tämän paheellisen ajanvietteen parista...
FILI:n ylläpitämän Käännöstietokannan (http://www.finlit.fi/fili/) mukaan Tove Janssonilta on käännetty yhteensä kolme kirjaa arabiaksi. Näistä kaksi on Muumi-kirjoja: Ailat al-Mumin al-finlandiyah (Trollkarlens hatt eli Taikurin hattu) ja Muntasaf al-shita fi Wadi al-mumin (Trollvinter eli Taikatalvi). Molemmat kirjat on kääntänyt Sukainah Ibrahim ja ne ovat ilmestyneet vuonna 2008. Tampereen kaupunginkirjastossa ne kuuluvat sekä pääkirjasto Metson että Hervannan kirjaston valikoimiin, ja varaamalla ne on mahdollista saada noudettavaksi myös muista kirjaston toimipisteistä.
Tove Janssonilta on lisäksi käännetty arabiaksi Sommarboken eli Kesäkirja nimellä Kitāb al-ṣaif (2011, kääntäjä Ahmad Šalabī).
