Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti...
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Suomen lakimiehet 2007 -matrikkelista ei löydy Taimi Määttää. Määttä -nimisiä naispuolisia juristeja tässä matrikkelissa on Määttä, (os. Manninen) Aila Kaisa ja Määttä (os. Oksa) Johanna Miriam.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat Antti Heikkilän kirjat:
Täydentävä hoito (1996)
Mies, prätkä ja maantie : peloista ja niiden voittamisesta (1997)
Selkä (1998)
Ruumiin evankeliumi (2000)
Hevosmies (2001)
Elämän paras aika (2002)
Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon (2003)
Hyvän olon keittokirja 2 (2004)
Mielenrauha (2005)
Ravinto & terveys (2006)
Näin me keitämme (2007)
Diabeteksen hoito ruokavaliolla (2008)
Siunattu kipu (2009)
Tarkemmat tiedot kirjojen sijainnista ja saatavuudesta löytyvät Vaski-verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Osaksi Suomeen kuuluva Märket-saari näyttäisi olevan hiukan Kreikan Korfua lännempänä. Märketin pituuspiiri on 19°07′53″E, Korfun saarella olevan Korfun kaupungin 19°55′0″ E.
Pienempi luku kertoo läntisemmästä sijainnista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maantiede
http://toolserver.org/~geohack/geohack.php?language=fi&pagename=Korfu_(…
Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla...
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Kysymys on hyvin laaja, mutta tässä lyhyesti muutamia seikkoja:
-Tietotekniikka on helpottanut ja nopeuttanut olennaisesti lainauksenvalvontaa, esim. myöhässä olevan aineiston seurantaa.
- Aineiston luettelointi ja aineistorekisterin ylläpito on tietotekniikan myötä nopeutunut ja tehostunut; kortistolaatikoista on voitu luopua.
- Aineiston valinta ja hankinta on kehittyneen tietotekniikan avulla voitu rationalisoida.
- Tietopalvelussa tietotekniikka on merkinnyt suurta muutosta, esim. se on mahdollistanut kirjastoaineiston reaaliaikaisen selaamisen kirjastossa ja myös internetin välityksellä kotona (esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku). Monissa kirjastoissa on mahdollisuus myös internetin välityksellä tarkistaa kotona omat...
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2010 Turussa oli suomenkielisiä asukkaita 154 505 eli 87,1 %. Ruotsinkielisiä oli 9 374 eli 5,3 % ja muun kielisiä 13 447 eli 7,6 %.
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja mainitsee suurimmat 11 väestöryhmää kansalaisuuden mukaan. Suurimmat Turussa asuvat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Tarkempia tietoja Turussa asuvista ulkomaalaisista on saatavilla Tilastokeskuksen maksullisesta tietopalvelusta, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi Turun kaupunginkirjastossa. Tilaston mukaan eri kansallisuuksia asuu Turussa noin 150, tosin kaikkien ihmisten kansallisuudesta ei ole tietoa.
Lisätietoja:
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja
http://turku.fi/Public/default.aspx?...
Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
"Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun" saattaa olla alkuperältään suullista kansanperinnettä, jonka alullepanija on tuntematon. Se on yksi niistä n. 40 000 sananparresta, jotka saatiin talteen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1985 julistamassa keruukilpailussa. Näistä se ja 5246 muuta kelpuutettiin mukaan Matti Kuusen toimittamaan kirjaan Rapatessa roiskuu : nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Sananparren keruupaikaksi kirjassa mainitaan Ristiina.
Rapatessa roiskuu -kokoelmaan on kelpuutettu vain sellaisia sananparsitekstejä, joille ei ole löytynyt vastineita Kansanrunousarkiston n. 1950-luvun loppuun ulottuvista sananparsien kopiokortistoista eikä ennen vuotta 1965 julkaistuista sananparsikirjoista. Se...
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy seuraava tieto:
Waristen-Warénien suku / Eliel Jonathan Warénin sadanneksi syntymäpäiväksi 28. 11. 1954 toim. Heikki Waris ja Matti Castrén. [Helsinki] : Waristen-Warénien suku, 1954
Leif Metherin kirjasta Sukuhakemisto löytyy 7 viitettä (artikkeleita ja kirjoja) Waris-suvuista.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta kannattaa etsiä tietoa (http://www.genealogia.fi/) ja sivuilta saa yhteystietoja.
