Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Lapin maakuntakirjaston lappilaisia kirjailijoita esitteleviltä sivuilta löytyy tietoa A. E. Järvisestä ja hänen tuotannostaan; osoite on http://www.rovaniemi.fi/taide/kirjasto/kirjail/aejarvi.htm .
Sivulla on myös luettelo A. E. Järvistä ja hänen tuotantoaan käsittelevästä kirjallisuudesta. Julkaisuluettelossa on romaanien ja erätarinoiden lisäksi myös mm. artikkeleita.
Hei!
Tällä hetkellä Tikkurilan, Myyrmäen tai Pähkinärinteen kirjastoissa ei valitettavasti ole tarjolla ompelukonetta tai saumuria. Ompelukoneita ja saumureita löytyy kyllä muista Helmet-kirjastoista Espoosta ja Helsingistä. Listaus kyseisistä kirjastoista löytyy Helmet-verkkokirjastosta Kirjastot ja palvelut -valikosta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitsemalla pudotusvalikosta palveluksi Ompelukoneet tai Saumurit, tulee auki lista niistä Helmet-kirjastoista, joista kyseinen palvelu löytyy.
Myyrmäessä asukastila Myyringissä (Kauppakeskus Isomyyrin 3. kerros) on toimintatupa, jonka varustukseen kuuluu ompelukoneita, saumureita sekä erilaisia askarteluvälineitä. Lisätiedot http://www....
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Eve Hietamiehestä ja hänen vanhemmistaan Heikki ja Laila Hietamiehestä löytyy jonkin verran tietoa Otavan nettisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Heikki Hietamiehestä on tietoa myös osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietamiesheikki.html
ja Laila Hietamiehestä osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
Heikki ja Eve Hietamiestä on haastateltu Kodin kuvalehden numerossa 2/99 Ulla Ahvenniemen artikkelissa Eve ja Heikki Hietamies: Armotonta menoa s.36-38
Kodin kuvalehden artikkelissa mainitaan myös Even avopuoliso Alan. Teoksen Kuka kukin on 2001 mukaan Evellä on kaksi siskoa, Kristiina s.1958 ja Anuliina s.1968
Evestä, Heikistä ja Lailasta on tietoa kirjassa...
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä:
Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit"
Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"
Malcolm Birdin Suurta noitakirjaa ei aiota poistaa kirjastosta, koska se on noitakirjojen klassikko, jota ei enää saa mistään. Sen omaksi ostaminen ei siis onnistu kirjastonkaan kautta.
Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate.
Lähteet:
Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996
Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen...
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
