Turun kaupunginkirjastosta löytyy melkoinen määrä Selma Lagerlöfin suomennettuja teoksia. Valikoimaa pääsette tutkimaan Vaski-tietokannan kautta, kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto
Täydelliseen luetteloon kirjailijan suomennetuista teoksista pääsette kansalliskirjaston Fennica-tietokannan kautta osoitteesta http://finna.fi
Tietoa itse kirjailijasta saatte mm. seuraavista teoksista,
Wägner, Elin; Selma Lagerlöf : elämäkerta (WSOY, 1944)tai Edström, Vivi; Selma Lagerlöf : livets vågspel (Natur och Kultur, 2002).
Selma Lagerlöfistä on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vanhoihin vastauksiin pääsette seuraavan linkin kautta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=947c69e8-241…
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
Hei,
Turun sanomat löytyvät mikrofilmattuina 17.1.1977 lähtien suoraan Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilta, sitä vanhemmat mikrofilmit voi erikseen tilata varastostamme yhtä arkipäivää aikaisemmin soittamalla suoraan uutistorin palvelunumeroon 02-2620621. Samalla voit varata ajan mikrofilmin lukulaitteelle.
Meillä on myös mahdollisuus saada skannattua mikrofilmistä kuva suoraan esimerkiksi muistitikulle tai sähköpostiin liitetiedostoksi.
Mikrofilmien lukeminen ei maksa mitään, mutta tulosteet maksavat 30 senttiä per A4.
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Kyseessä voi olla esim. jokin seuraavista teoksista. Mahdollisuutta saada kaikki teokset ja tarkastaa niiden yhteensopivuus kysymyksen kuvauksen kanssa ei ollut.
1.
Oehlenschlaeger, Adam, Aladdin eli ihmeellinen lamppu: WSOY , 1954. 73 sivua. Sarja: (Pieni kirjasto 12). Tämä teos on kaukolainattavissa.
2.
Aladdin ja taikalamppu : itämainen satu. Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1936. Ulkoasu: [4], 30 s. Sarja: (Satupirtti ; N:o 2).
3.
Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
Aladdin, lampun prinssi Tarina Pekka Housunkuluttajasta / tarinan kirjoitti Unilukkari ; kuvat piirsi Ola Fogelberg
Julkaisija: Helsinki : Kulutusosuuskuntien Keskusliitto , 1928
Ulkoasu: 8 lehteä. Lienee kaukolainattavissa ainakin lukusalilainaksi.
4.
Tuhannen...
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
E-kirjoja tuotetaan tällä hetkellä lukuisissa eri formaateissa ja niiden lukeminen onnistuu vielä useammalla erilaisella laitteella. Alleviivauksen suhteen julkaisuformaateilla ja eri tiedostomuodoilla ei pahemmin ole merkitystä. Alleviivausmahdollisuus onkin enemmän kiinni siitä tukeeko kyseinen lukulaite kyseistä ominaisuutta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että kosketusnäytöllisistä versioista alleviivausmahdollisuus löytyy. Kosketusnäytöllisissä lukulaitteissa alleviivaus tapahtuu pääasiassa suoraan tekstiä alleviivaamalla kynällä tai sormella. Muissa lukulaitteissa toiminta löytyy valikkorakenteista. Alla listaus suosituimmista lukulaitteista ja niiden alleviivausmahdollisuuksista:
Amazon Kindle: Uusimmissa versioissa alleviivaus...
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa äänikasetti alkaa olla väistyvä materiaalityyppi ja lauluharjoituksia löytyikin vain yhdeltä kasetilta:
Hapuoja, Maija: Laula oikein 1
- laulunopas ja c-kasetti, sisältää harjoituksia
Monissa laulunoppaissa on nykyään sen sijaan mukana cd-levy, esim.
Allen, Jeffrey: Jeffrey Allen’s secrets of singing
- nuotti + 2 CD-levyä
Brown, Oren L.:Discover your voice: how to develop healthy voice habits
- kirja + CD-levy, sisältää äänenkäyttöharjoituksia
Rose, Bob: Contemporary singing techniques: women’s edition
- laulunopas ja CD-levy, käsittelee äänenmuodostusta ja laulutekniikkaa
Myös Nicola Vaccain Metodo pratico di canto italiano-laulunoppaista löytyy painoksia, joissa on mukana CD-levy.
Oletan, että...
Suomesta kertovia runoja on muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia,
Kotimaani: itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,
Suomeni laulut,
Suomi synnyinmaani sekä
Suuri runokirja: valikoima perinteistä suomalaista runoutta
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
HelMet-kirjastoissa on sekä lainattavia että paikan päällä luettavia käsityölehtiä. Oheisena linkki listaan, josta näet HelMet-kirjastojen käsityölehdet. Kunkin lehden nimeä klikkaamalla voit tarkastaa, mihin kirjastoihin niitä tulee ja missä ne ovat luettavina ja mistä kirjastoista löytyy mitäkin numeroa lainattavaksi:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=k%C3%A4sity%C3%B6*&searchscope…
Jos käsityölehtien lista tuntuu turhan pitkältä, niin hakusanalla "ompelu" saat suppeamman luettelon lehtiä:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ompelu&searchscope=9&m=9&l=&b=…
Etsimäsi on varmaankin vuonna 1973 suomennettu Tomi Ungererin kuvakirja Herra Myssysen hirmuinen otus (suomentaja Kirsi Kunnas). Herra Myssynen on eläkkeellä oleva entinen veronkantomies, jonka puutarhaan ilmestyi lumppukasaa muistuttava otus. Tiedemiehetkin ihmettelivät outoa otusta, kunnes lumppukasan sisältä löytyy kaksi lasta.
Sama tekijä on myös valikoinut ja kuvittanut kirjan nimeltä Petronella ja muita satuja (1975). Sen saduista yksi, Punahilkka, on Ungererin uusi versio vanhasta sadusta.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Herra Myssynen myös Puistolan kirjastosta:
http://helmet.fi/
Englanninkielisinä ja skannattuina versioina Herra Myssynen eli Monsieur Racine löytyy netitsekin:
http...
Kodin uusi lääkärikirja (Valitut palat,2006, ISBN 9515846676)sivulla 821 sanotaan, että raskauden kestoaika eli gestaatioikä lasketaan perinteisesti viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Tosiasiassa raskaus alkaa hedelmöitymisestä, joka tapahtuu 28 vuorokauden pituisessa kuukautiskierrossa 14 vuorokauden kuluttua kuukautisten alkamisesta eli 14 päivää ennen odotettavissa olevien kuukautisten tuloa. Hedelmöitymishetkeä on ilman laboratoriokokeita vaikea määrittää, kun taas viimeisten kuukautisten alkamispäivä on yleensä tiedossa.
Synnytyksen laskettu aika on 280 päivää (40 viikkoa) viimeisten kuukautisten alkamispäivästä lukien.
Kaks'plus -lehden nettisivustollakin sanotaan, että "laskettu aika voidaan määrittää viimeisten...
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
