Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen...
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:...
Hei!
Kyseinen markka oli käytössä vuosina 1952-1962 ja se on valmistettu raudasta. Kolikkoa tehtiin kahta eri kokoa, joista liitteeksi laittamassasi kuvassa esiintyy niistä pienempi. Lisätietoa muistakin vanhemmista markan rahoista löytyy esimerkiksi osoitteesta Kolikot.com tai Keräilyraha.fi.
Mikäli kysymyksesi koskee vuoden 1952 markan jälleenmyyntiarvoa, löytyy tuloksia laajaksi laidasta laitaan riippuen myyjästä ja kolikon ominaisuuksista (esimerkiksi kunto ja koko). Esimerkiksi eräässä Keräilyraha.fi-sivuston ilmoituksessa samaa vuoden 1952 markkaa myydään 0,20 euron hintaan, kun taas Antikvariaatti.net-sivusto listaa (todella hyväkuntoisen) kolikon ostohinnaksi 5 euroa.
Jos taas...
Hei,
tältä seuraavalta nettisivulta löytyy runsaasti tietoa Islannista mm. taloudesta, islantilaisista, kultturista ja matkailusta.
http://www.islanti.fi/
HelMet-aineistohaulla voi selata Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa. Sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X ja hakusanalla muutosjohtaminen löytyy teoksia, tässä muutama esimerkki: Myönteinen muutos / Timo Erämetsä. Tammi, 2003. Planning and implementing change in organisations / Harri Lanning. Espoo : Helsinki University of Technology, 2001.
Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta http://finna.fi hakusanalla muutosjohtaminen löytyy mm. seuraavia teoksia Prosessien johtaminen ja ulkoistaminen / Satu Kiiskinen. WSOY, 2002. Johtamisen haasteet / Drucker, Peter F. WSOY, 2000.
Google-haku http://www.google.fi hakusanoilla organisaatio muutosjohtaminen hajautettu löytyy mm. Matti Hakasen...
Kuopion kaupunginkirjastossa on teoksia Viron historiasta. Niistä löydät tietoja myös toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta Virossa. Tällaisia teoksia ovat mm. Viro: historia, kansa, kulttuuri (1995); Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (2000) ja Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen (1996). Lisämateriaalia kirjaston kokoelmista voit hakea aineistotietokannasta Internetissä osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi/ tai tiedustella esim. pääkirjaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Internetissä kannattaa käydä tutustumassa Viroa käsitteleviin sivuihin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä ’Makupalat’-linkkikirjastossa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ . Esimerkiksi’Historia’ kohdalta löydät osaston ’Baltian...
Kappaleenvalmistusoikeus on lailla tiukasti rajattu siten, että oikeudenhaltijan lisäksi vain yksityisellä ihmisellä yksityistä käyttöä varten on yleinen kopiointioikeus.
Laissa on säädetty tiettyjä poikkeusoikeuksia eräille asetuksella määritellyille kirjastoille, mutta ne ovat kaikki ns. julkisia kirjastoja. Ainoastaan Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä omaan kokoelmaan kopio teoksesta, jota ei ostamalla voi hankkia.
Eli kuvattu toiminta on selkeästi luvatonta. Koska kyseessä kuitenkin on ns. asianomistajarikos, siitä voi nousta prosessi vain jos joku oikeudenomistaja puuttuu siihen. Jos yksityinen yritys valmistaa tällaisia kopioita omaan käyttöönsä, on kyse suunnilleen samasta kuin että yritys käyttää toiminnassaan laittomia...
Seuraavan listan saimme kasaan kollegojen ja valtakunnallisen kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
Romaanit:
Auster, Paul : Mies pimeässä
Schnitzler, Arthur : Unikertomus
Babits, Mihaly : Haikarakalifi
West, Nathanael : Balso Snellin unielämä
Murakami, Haruki: Kafka rannalla
Tabucchi, Antonio : Unien uni
Franz Kafka teokset mm. novelli Muodonmuutos
Carlos Castanedan teokset
Atkinson, Kate joka Museon kulisseissa tai Ihmiskrokettia romaani
Näytelmäklassikot:
Shakespeare, William : Kesäyön uni
Calderon de la Barca, Pedro : Elämä on unta.
Strindberg, August: Uninäytelmä
Kaunokirjallisuutta asiasanoitetaan, mutta tässä tapauksessa siitä ei aiheen monimerkityksellisyyden johdosta näytä juuri olevan apua. Helmet asiasanahaku ei alla...
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/) löytyy tilastoja Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2009 (http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=42845&Item=64965). Tilastosta keskieläkkeet eläkelajin mukaan.
Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.
Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä...
V. Hämeen-Anttilan suomentamat Alexandre Dumas -kirjat Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset sisältävät Dumas'n romaanin Les deux Diane kokonaisuudessaan:
Luvut I-XV = Kreivin poika ja kuninkaan tytär
Luvut XVI-L = Kaksoisolento
Luvut LI-LXXVI = Sankarin saavutus
Luvut LXXVII-CVIII = Kohtalokumppanukset
Les deux Diane ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1846-47. I niteeseen sisältyvät luvut I-LIV. Ensimmäisen luvun nimi on Un fils de comte et une fille de roi ja se alkaa sanoin "C'était le 5 mai de l'anné 1551." Kreivin poika ja kuninkaan tytär -kirja alkaa samannimisestä luvusta sanoin "Oli toukokuun 5 päivä vuonna 1551." - II nide sisältää luvut LV-CVIII. Näistä ensimmäinen, Les petites...
Suhteellisen uusia ja hyviä olisivat Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarja sekä Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarja. Molemmissa sarjoissa useita eri kirjoja.
Lisäksi myös Johanna Hulkon Geoetsivät -kirjat ovat suosittuja. Niitä on ilmestynyt jo 6 osaa.
Lasten ja nuorten salapoliisikirjoja on suhteellisen paljon.
Voisimme mainita vielä Jari Mäkipään Etsiväkerho Hurrikaani -sarjan sekä Kari Evinsalon Etsivä Vertti -kirjasarjan.
Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
On kyllä, "Jamiel on raamatullinen nimi ja tarkoittaa hepreaksi 'Jumalan suosimaa', 'Jumalan suosiossa olevaa'. Arabiaksi Jamiel merkitsee 'komeaa', 'kaunista'."
Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy tietoa kansainvälisten asioiden valmennuskurssista (Kavaku), jonka kautta aukeaa tie diplomaattiuralle. Monivaiheiseen valintaprosessiin sisältyy esimerkiksi alkuhaastattelu, aineistokokeet, kielikokeet ja koko päivän kestävä soveltuvuusarviointi. Ulkoministeriön sivuilla nimetään diplomaattiuralle seuraavat muodolliset kelpoisuusehdot:
Suomen kansalaisuus
ylempi korkeakoulututkinto
säädetty kotimaisten kielten taito (erinomainen suomen kielen taito ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito)
hyvä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti yhtä, ja lisäksi tyydyttävä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti toista seuraavista kielistä: arabia, englanti, espanja, japani, kiina, portugali,...
Irwin Goodmanin lauluista on julkaistu nuotteja:
Goodman, Irwin: Häirikkö 1977
Goodman, Irwin: Cha cha cha 1978
Goodman, Irwin: Parhaat : Rentun ruusut 2001
Goodman, Irwin: Irwinin parhaat 1994
Goodman, Irwin: Kohta taas on joulu 1972
Voit tarkistaa lähikirjastosi saatavuustilanteen joko https://monihaku.kirjastot.fi tai Finna.fi:n kautta.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy melkoinen määrä Selma Lagerlöfin suomennettuja teoksia. Valikoimaa pääsette tutkimaan Vaski-tietokannan kautta, kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto
Täydelliseen luetteloon kirjailijan suomennetuista teoksista pääsette kansalliskirjaston Fennica-tietokannan kautta osoitteesta http://finna.fi
Tietoa itse kirjailijasta saatte mm. seuraavista teoksista,
Wägner, Elin; Selma Lagerlöf : elämäkerta (WSOY, 1944)tai Edström, Vivi; Selma Lagerlöf : livets vågspel (Natur och Kultur, 2002).
Selma Lagerlöfistä on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vanhoihin vastauksiin pääsette seuraavan linkin kautta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=947c69e8-241…
Etsimäsi kuvakirja on Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä (Weilin + Göös, 1979). Siitä on kaksikin painosta, elokuva ja äänikirja:
http://www.helmet.fi/record=b1407776~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407777~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1021442~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1407783~S9*fin
