Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...
’Ikuinen kaipuu’ englanniksi voisi olla vaikka ’everlasting longing’.
Olisin kovasti varovainen kiinankielisten merkkien kopioinnissa internetistä. Sanoja toki löytyy, esimerkiksi osoitteesta http://www.chinese-tools.com/ , jossa haetaan englanniksi kohdasta Search the dictionary. Hakuun ei voi yhdistää useampia sanoja, eli sanontaa ’ikuinen kaipuu’ ei voi hakea. En uskaltaisi omin päin mennä yhdistämään kiinalaisia merkkejä, jotka saan erillisillä hauilla ’everlasting’ ja ’longing’.
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Hei!
Nastolan kirjasto löysi asiasta tietävän asiantuntijan, arkkitehti Matti Oijalan joka vastasi kysymykseen seuraavasti:
Rauhaniemi (Iso-Kukkasen eteläpää), Nastola, kivijalat:
Rauhanimessä on sijainnut aiemmin kaksi huvilaa pappilan eli nykyisin seurakunnan maalla. 1800-luvun puolivälissä täällä sijaitsi pappilan Puukkola - niminen torppa. Pappila alkoi vuokrata sitä tai muunsi sen huvilaksi 1870-luvun lopussa ja samalla paikkaa alettiin kutsua uudella nimellä Rauhaniemi. Ensimmäinen huvila purettiin ja tilalle rakennettiin toinen, melko kuuluisa kaksikerroksinen pitsihuvila, apteekkari C.H. Hedbergin toimesta autonomian ajan lopulla. Tämä rakennus purettiin 1950-luvulla, jolloin paikka jäi asumattomaksi. Huvila oli koko ajan...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Hajuvesi voi säilyä useita vuosia, jos sen säilyttää oikein. Hajuvesi tulee pitää suojattuna valolta ja lämmöltä pullossa, jossa se ei joudu suoraan kosketuksiin ilman kanssa, esimerkiksi suihkepullossa. Hajuvesi säilyy parhaiten 3–7 asteen lämpötilassa, jotta voi mielellään säylyttää pullo jääkaapissa. Kosketuksessa ilman kanssa hajuvesi voi huonontua jo vuodessa. Kun hajuvesi huonontuu, haju muuttuu hiljalleen, mutta riippuu varmaan ainesosista minkälaiseksi se muuttuu.
Ylen artikkeli lintujen laulun muistisäännöistä sisältää joitakin lintujen sanomisia: http://yle.fi/uutiset/3-5349958
Yleisempää tietoa lintujen laulamisesta löytyy mm. Suomen Luonto -lehden sivuilta: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Kirjastosta löytyvistä lintujen laulua käsittelevistä teoksista saattaa löytyä myös kansanperimätietoa linnunlaulujen sisällöstä:
Cajander, Veli-Risto: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina
Koskimies, Pertti: Tunnista linnut: ääniretki pihalta rannoille
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Virginia Woolf, Sylvia Plath, Anne Sexton ja Charlotte Perkins Gilman ja Janet Frame ovat tunnetuimmat.
Tässä yhteydessä voi vinkata Meg Wolitzerin romaanin "Kuulen sisareni kutsuvan". Se kertoo nuorista tytöistä, jotka ovat kiinnostuneita itsemurhan tehneistä kirjailijoista, juuri Plathista ja Sextonista. Amerikkalaisen Dorothy Parkerin (1893-1967)sanotaan yrittäneen itsemurhaa useamman kerran. Englantilainen näytelmäkirjailija Sarah Kane teki itsemurhan (1971-)vuonna 1999. Ruotsalaisista sen ovat tehneet Victoria Benedictsson (1850-1888) ja Karin Boye (1900-1941). Venäläinen kirjailija Marina Tsvetajeva teki itsemurhan vuonna 1941.
Mark Seinfelt & Paul West ovat laatineet teoksen "Final Drafts: Suicides of World-Famous Authors". Sen...
Jugendtyyli, Edwardiaaninen tyyli tai La Belle Époque nimityksillä kuvataan tyylisuuntaa, joka vaikutti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
1800-luvun pukeutumisesta Euroopassa on kysytty tällä palstalla aiemmin. Alla olevasta linkistä löytyvät nämä vastaukset. Niistä saataa olla sinulle hyötyä.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0f1099dc-7…
Edellä mainittujen lisäksi löytyy jugend-pukeutumisesta tietoa Tampereen nukkemuseon verkkojulkaisusta Kerro, kerro, kuvastin. http://www.tampere.fi/nukkemuseo/nayttelyt/kerrokuvastin.html
Myös seuraavalla nettisivulla käsitellään jugendajan pukeutumista:
http://www.vintageblues.com/history_main.htm
Sirkka Kopiston kirjassa Muodin vuosikymmenet (Museovirasto,...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Ollin pakina sekuntikelloista ja onnettomista ajanottajista on kirjassa Keskikoulun lukukirja 2. Pakinan nimi on Sekuntikellot. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
Tässä kaksi ehdotusta, jotka molemmat soveltuvat myös aikuis- ja itseopiskeluun. Kumpikin sarja löytyy Vaara-kirjastoista:
http://vaarakirjastot.fi/
- In piazza / Marchesani, Davide: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi harjoituskirjat ja cd:t.
- Bella vista: italiaa aikuisille ja lukioon / Imperato, Ciro; Kuusela, Katri; Meurman, Sari: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi cd:t.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
Lauri Pohjanpään runo Kevät, joka alkaa "Hei vaan! puro huus ohi rynnäten, /pois alta, on kiire mulla!" on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Graalin malja vuonna 1926. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmasta Metsän satuja (WSOY, 1967) sekä antologioista Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996) ja Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Tammi, 1988).
https://finna.fi/
Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, 1988)
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
