Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www....
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
Kent on lyhennelmä nimestö Kenneth. Kenneth on kelttiläinen nimi, mutta sen merkitys on epäselvä, ehkä kaunis, sievä, reipas tai tulesta tullut. Kent voi tarkoittaa myös Kentin alueelta Englannista kotoisin olevaa. Skotlannin ensimmäinen kuningas oli nimeltään Kenneth MacAlpine, ja katolisella kirkolla on kaksi Kenneth-nimistä pyhimystä.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä varausmaksuja. ”Harry Potter ja viisasten kivi” ja ”Harry Potter ja salaisuuksien kammio” ovat selvästi lastenaineistoa, joten niiden varaaminen on ilmaista. Sean Smithin teosta ”J. K. Rowling: Harry Potterin luoja: elämäkerta” on HelMet-kirjastoissa sekä lasten että aikuisten osastolla. Tällöin periaatteena on, että varausmaksua ei peritä, koska asiakas ei voi valita, sattuuko hänelle tulemaan lasten vai aikuisten osastolle sijoitettu kirjan kappale.
Aikuisten aineistosta sen sijaan peritään varausmaksu, joka on tällä hetkellä 50 senttiä kirjaa, levyä tai muuta aineistoyksikkö kohti. Maksu peritään varausta...
Kirjassa Mihin Suomi uskoo tänään ( Harri Heino, 1997) esitellään Suomessa esiintyviä uskonnollisia yhteisöjä. Urantia-kirja ilmestyi englanniksi 1955 ja suomeksi se käännettiin 1993. Kirjan teksti on (U-kirjan mukaan) ihmistä korkeampien kosmisten olentojen antama. Kirjassa halutaan oikaista tai täydentää Raamatun tekstiä ja näin antaa ihmisille ”uusi käänteentekevä” mahdollisuus ymmärtää universumia, itseä ja Jumalaa.
Myös Internetistä löytyy monenlaista tietoa Urantia-kirjasta.
Esimerkkeinä sivu http://www.urantia.org/ubis/iukk-su.html ,jonka on tuottanut Urantia Foundation ja http://personal.eunet.fi/pp/ske/Urantia.html ,joka on yksityisen kansalaisen kotisivu. Huomannet, että näkökulma kirjaan on perin erilainen. Kirjaan voi...
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
Tatu Valkonen oli oikealta nimeltään Ilmo Kalervo Taavetti Lassila. Hän syntyi 7.12.1885 Viipurissa ja kuoli 27.4.1945 Helsingissä. Hän toimi metsä- ja maanviljelyskouluissa opettajana sekä metsänhoitajana, kunnes hänet nimitettiin Helsingin yliopiston metsäteknologian professoriksi 1932.
Tieteellisten tutkimusten lisäksi Lassila julkaisi nimimerkillä Tatu Valkonen romaaneja ja pakinoita (esim. Maisterin seikkailut mailla ja merellä 1928, Maisteri liikemiehenä 1932, Hänestä tuli virkanyrkki 1933 ja Miehen housuissa 1939). Nämä löytyvät Helsingin pääkirjastosta.
Yksityiskohtaisemmat henkilötiedot löytyvät teoksista:
- Suomen kirjailijat 1917 - 1944. (Kirja on useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.)
- Suomen metsänhoitajat...
Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä
http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter
sekä
http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-...
Useita kansainvälisesti tunnettuja nimiä on muunnettu suomalaiseen muotoon niiden vieraskielisen ääntämysasun perusteella.
Näin on todennäköisesti myös nimen 'Mariika' laita. Nimi on muunnelma nimestä 'Marika', joka puolestaan on unkarilainen muunnos nimestä Maria. Nimen merkitys on epäselvä, mutta se on heprealais-aramealaista alkuperää. Sen merkitys on mahdollisesti ollut 'toivottu lapsi' tai 'näkijätär'.
Nimi 'Liisi' on lyhentymä nimestä 'Elisabet'. Nimi on samoin heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'.
Maria on kristityn maailman yleisin naisten nimi ja Elisabet toiseksi yleisin; Maria oli Jeesusken äidin nimi ja Elisabet Johannes Kastajan äidin nimi.
Lisää tietoa etunimistä ja niiden...
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Kulkijan valssin nuotit löytyvät ainakin kahdesta Toivo Kärjen toimittamasta nuottijulkaisusta. Reino Helismaan lauluja -niminen julkaisu (5. painos v.1980)
ja julkaisusta 20 suosittua valssia (v.1984).Molemmat ovat Musiikki Fazerin julkaisuja.
Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...
’Ikuinen kaipuu’ englanniksi voisi olla vaikka ’everlasting longing’.
Olisin kovasti varovainen kiinankielisten merkkien kopioinnissa internetistä. Sanoja toki löytyy, esimerkiksi osoitteesta http://www.chinese-tools.com/ , jossa haetaan englanniksi kohdasta Search the dictionary. Hakuun ei voi yhdistää useampia sanoja, eli sanontaa ’ikuinen kaipuu’ ei voi hakea. En uskaltaisi omin päin mennä yhdistämään kiinalaisia merkkejä, jotka saan erillisillä hauilla ’everlasting’ ja ’longing’.
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Perintökaari 40/1965 ja sen voimaanpanolaki 41/1965 ovat tulleet voimaan 1.1.1966. Perintökaaren 3 lukua, jossa säädetään puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä on muutettu lailla 209/1983. Muutos tuli voimaan 1.9.1983. Perintökaarta on muutettu muiltakin osin useaan otteeseen. Ajantasaista lakia voi lukea esim. ilmaisessa Finlex-palvelussa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Jos tarvitsette oikeudellista apua konkreettiseen kysymykseen, asiasta voi olla yhteydessä esimerkiksi oikeuslaitoksen oikeusapuohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/32542.htm
Myös Suomen Asianajajaliiton jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. http://www....
