Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Kari Hotakaisen vuonna 2004 julkaistussa Satukirjassa on Kolmenlaisia-niminen tarina, jossa tehdään selkoa maailman kolmenlaisista lauluista, taloista, ihmisistä, eläimistä, ammateista, miehistä, naisista ja lapsista.
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Kirkonkirjoja voi tilata kaukolainoina maakunta-arkistoista oman kotikirjaston kautta. Arkistot määrittelevät laina-ajan yksilöllisesti kunkin teoksen mukaan.
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Alkuperäisenä ja hyväkuntoisena mainitsemasi kolikko on todella arvokas. Arvo vaihtelee kunnosta riippuen 2000 ja 7000 dollarin tienoilla eli n. 1500-5500 euron välillä. Kolikosta on kuitenkin tunnetusti liikkeellä arvottomia väärennöksiä, joten varmuuden kolikon arvosta saat viemällä sen ammattimaisen numismaatikon tai rahaliikkeen arvioitavaksi. Rahaliikkeiden yhteystietoja löytyy joko puhelinluettelosta tai sitten internetistä mm. osoitteista:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.abc.fi/
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Tietolähde:
"2006 Standard Catalog of World Coins. 33rd edition" (KP Books, 2005)
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Kysymys oikeudesta omistaa maata tai rakennuksia Kiinassa ratkeaa Kiinan lainsäädännön mukaan ja valitettavasti meillä ei ole asiantuntemusta Kiinan lainsäädäntöön liittyen. Meillä on kokoelmissa joitakin Kiinan lainsäädäntöä käsitteleviä teoksia, mutta parhaimman vastauksen saat Kiinan lainsäädäntöä tuntevalta taholta.
Finpron Kiina maaraportissa syksyltä 2010 http://www.finpro.fi/documents/10304/15931/Chinacountryreport0920194.pdf sanotaan kuitenkin, että "Yksityishenkilöt ja yritykset eivät voi omistaa maata, heillä on vain oikeus käyttää maata tiettyyn tarkoitukseen. Maankäyttöoikeudet voivat siirtyä uuteen omistukseen liikesopimusten, avointen tarjousten tai huutokauppojen kautta. Käyttöoikeuden umpeuduttua voi käyttöoikeutta anoa...
Antikvariaatti-sana voidaan katsoa kuuluvan ns. vierassanoihin. Tulkitsen, että tässä sanassa yhdysosien raja on hämärtynyt. Silloin hyväksytään kahtalainen tavutus:
joko an-ti-kva-ri-aat-ti tai an-tik-va-ri-aat-ti
Jos yhdysosat olisivat selvästi tunnistettavissa, tavunraja kulkisi näiden yhdysosien välissä.
LÄHDE: Pirkko Leino: Pilkulleen! : opas välimerkkien käyttöön. 2006, s. 134.
Aikamatkailuun liittyvistä kirjoista voit lukea Kirjavinkit-sivustolta http://www.kirjavinkit.fi/kuukauden-avainsana/aikamatkat/. Sivustolla on kirja-arvioita aikamatkailu-aiheisista kirjoista.
Kyyti-kirjastojen aineistoa aikamatkailusta voit etsiä aineistohausta (tarkennettu haku) http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Tarkenna hakua seuraavasti: Hakusanat: aikamatkat, Luokka: kaunokirjallisuus, Kieli: suomenkieliset teokset, Aineistolaji: kirjat ja kartat, Osastot: aikuisten osastot. Tarkentamalla hakua saadaan hakulista mahdollisimman pieneksi ja se kattaa vain halutut teokset.
Mm. Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kuurnalle kaksi merkitystä: "1. pitkä ja kapea syvennys, kouru, uurre, ura, vako K. laudan syrjässä 2. pitkänomainen, päältä avoin astia t. johto, kouru, kaukalo, ränni." Ensimmäisen selityksen pohjalta kuunnelmassa annettu merkitys tuntuisi sopivalta eli sanaa voisi käyttää myös pakaravaosta puhuttaessa.
Yhdestäkään murresanastosta en sanaa onnistunut löytämään, joten sana ei tässä merkityksessä välttämättä ole millekään murrealueelle tyypillinen.
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
En löydä mistään kirjastosta nuotteja Pekka Ruuskan lauluun "Päivän sankari". Viola (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia) - tietokannassakaan ei ole tietoa siitä.
Lähde: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/
Alunperin "Päivän sankari" laulu on tehty Syöpäjärjestöjen tilauksesta.
Nuottikäsikirjoituksesta voisitkin tiedustella Syöpäjärjestöjen sivuston Enemmän synttäreitä kampanjan järjestäjiltä (http://www.cancer.fi/enemman-synttareita/onnittelulaulut/)
Kaiku Entertainment -yhtiöltäkin voisit saada tietoja (http://www.kaikuentertainment.fi/yritys/yhteystiedot.html), jonka toimitusjohtajana Pekka Ruuska toimii.
Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
