Teatteriarvosteluja ei internetistä näytä liiemmälti löytyvän. Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen Skenet -verkkolehdessä http://www.skenet.fi/ on jonkun verran teatteriarvosteluja sekä myös arvosteluarkisto. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen teatteriosioon http://www.makupalat.fi/teatteri.htm on koottu teatteriaiheisia linkkejä joihin kannattaisi myös tutustua, samoin Linkkikirjastoon http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/. Helsingin kaupunginkirjaston virkailijakoneilla on käytettävissä Helsingin Sanomien tekstiarkisto.
Eläketurvakeskuksen sivuilta (http://www.etk.fi/ ) voi lukea, että, että Suomen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Käytännön maksutoimenpiteistä todetaan, että eläkkeet ulkomaille maksetaan eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen suomalaisen rahalaitoksen välityksellä. Nämä ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan sivulta, joka löytyy osoitteesta http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=43247 tai etusivulta linkistä
Eläkkeet/Eläkehakemus/Eläkkeen maksaminen ulkomaille.
Kaikkia eläkkeitä on haettava. Eläkehakulomakkeet löytyvät myös etusivulta kohdasta Eläkehakemus/Lomakkeet.
Työeläketurvaan liittyvien kysymysten esittäminen pitäisi onnistua osoitteessa http://www.tyoelake.fi/ask.aspx?section=39092&...
Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista...
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Kyseessä on itävaltalaisen Marlen Haushoferin vuonna 1963 ilmestynyt Seinä (Die Wand), joka julkaistiin suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1964. Teos kerännyt viime vuosina uusia lukijoita, ja sitä on käsitelty mm. tänä vuonna ilmestyneessä Suurteoksia-antologiassa.
Seinä Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_300
Seinän saatavuustiedot Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.9668
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Kallion kirjastossa on arkistoituna kirjallisuusarvosteluja useilta vuosikymmeniltä. Toini Havun arvostelun lisäksi tallella ovat muutkin Tuntemattoman sotilaan arvostelut tuolta ajalta. Näitä ”kirjallisuuspahveja” ei lainata, mutta ne ovat kirjastossa luettavissa ja kopioitavissa. Tosin kopiointi ei aina onnistu, lehtileikkeet ovat kellastuneita ja liiman tummentamia. Kallion kirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/kallio
Voit myös lukea vanhoja lehtiä mikrofilmattuina Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa ja Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Katso tarkemmin http://www.espoo.fi/kirjasto ( >lehdet ) ja http://www.lib.hel.fi/pasila/
Saat tiedot kaikista Linnan teosten arvosteluista teoksesta Suomen kirjailijat--...
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
Saattaa olla, että sanasta baking soda (ruokasooda) käytettiin yksinkertaisesti nimitystä baking powder (leivinjauhe).
https://en.wikipedia.org/wiki/Baking_powder
Tosin ruokasoodalla ja leivinjauheella on hieman eroa. Leivinjauhe sisältää jo valmiiksi myös happaman ainesosan. http://www.herkkusuu.fi/ikiaikainen-leivontamysteeri-ratkeaa-tama-on-er…
Vanhahtava nostatusaine on hirvensarvensuola, jota käytettiin erityisesti matalien leivonnaisten ja pikkuleipien kohotusaineena. Alunperin se oli valmistettu hirvensarvista, mutta nyttemmin se on keinotekoisesti valmistettua.
Sooda: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda
Leivinjauhe: https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-03-15-19-46-38leivinjauhe-s…...
Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu
Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Tarkat tiedot lääkärin määrittämistä ns. palveluskelpoisuusluokituksista saa pääesikunnan tiedotusosastolta. Sähköpostiosoite on: puolustusvoimat@mil.fi
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Helvi Juvosen runo Kardinaalin tilinpäätös löytyy esimerkiksi Juvosen Pohjajäätä-kokoelmasta (1952), hänen Kootuista runoistaan (1960) tai ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (1977).
