Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Kirjoja löytyy melkoisesti Helmet sanahaulla: yhdysvallat 1950-luku ja pudotusvalkikosta aineistorajaus kirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Tässä poimittuna muutamia kirjoja rajattuna vielä tarkemmin:
yhdysvallat 1950-luku muoti
Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s / Tina Skinner
yhdysvallat 1950-luku autot
Standard guide to American muscle cars / John Gunnell
American beauties : famous cars in sound and vision, Kuvateos amerikkalaisista 50- ja 60-lukujen autoista, 1 kirja (104 s.), 4 CD-äänilevyä
Crome : glamour cars of the fifties / Brian Laban
Great American automobiles of the 50s / Richard M. Langworth
yhdysvallat ruoka**
American heritage cookbook : classic regional dishes in 200 step by step recipes
I love...
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Robin Cook on 4.5.1940 New Yorkissa syntynyt amerikkalaiskirjailija. Hän on siviiliammatiltaan silmäkirurgiaan erikoistunut lääkäri. Cookilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Tappava tartunta, Sfinksi, Pahuuden paluu, Pahuuden paluu, Kuoleman ruhtinas, Kooma, Kohtalokas hoito, Aivoklinikka, Elämän merkit, Sokea piste, Pahan valta, Tahdon valtiaat, Aivot, Mutantti, Tuomio, Kooma, Virus, Kuume.
Suomeksi kirjailijasta löytyy tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista ja kirjallisuusarvosteluista: Portti no:4 1998 s.144-145, Ruumiin kulttuuri no: 3 1994 s.38, Savon sanomat 3.3.1998 ja Turun sanomat 21.3.1998.
Lisäksi voit etsiä suomeksi julkaistuista kirjoista kirja-arvosteluja
Kirjallisuusarvostelu-lehdestä kirjojen julkaisuvuosien mukaan.
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston...
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Nimipäiväkalenterista eikä Suomen etunimikirjoista löydy Tasu-nimeä. Nimitietokannassa http://www.cazfi.net/nimet/query.php nimi Tasu on mainittu, mutta alkuperästä tai merkityksestä ei löydy tietoa.
Sota-aikana arvomerkkejä koskevien ohjeiden ja määräysten noudattaminen oli luonnollisesti erittäin haastavaa mm. materiaalipulasta johtuen. Tästä syystä arvomerkkien käytössä oli nähtävissä hyvin monipuolisia ja kirjaviakin käytäntöjä. Arvomerkit saattoivat olla osalla kauluslaatoissa, osalla laatattomissa kauluksissa ja osalla merkittynä olkapäänauhoin. Vaatimattomampia merkintätapoja puolsivat käytännön syiden lisäksi myös esim. naamioitumisseikat - värikäs kauluslaatta saattoi erottua maastossa liiankin hyvin. Kirjava käytäntö kosketti niin miehistöä, aliupseeristoa kuin upseeristoakin.
Sota-ajan kirjavista merkintätavoista siirryttiin takaisin virkapukuohjesääntöjen mukaisiin merkintöihin erillisillä käskyillä vuosina 1944-1947....
Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite, joka mahdollistaa vanhojen VHS-kasettien kopioinnin DVD-levylle.
Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja VHS/DVD digitointi.
Henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Kuten kaikki vesi, myös tislattu vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tislaus eli veden puhdistaminen kuumentamalla höyryksi, joka taas jäähdytetään nestemäiseksi vedeksi, ei vaikuta itse veden atomaarisiin ominaisuuksiin eli vesi pysyy kahden vety- ja yhden happiatomin muodostamana alkuaineena. Tislauksen avulla poistetaan vedessä (tai muussa nesteessä) olevia aineksia, joita tällöin kutsutaan epäpuhtauksiksi. Esimerkiksi veteen liuenneet suolot voidaan poistaa tislaamalla.
Käytännössä kotioloissa tislatussa vedessä on aina pieniä määriä muitakin alkuaineita, koska niitä leijuu elinympäristössämme, emmekä voi niiden liukenemista tislattuun veteen. Laboratorio-oloissa lienee kuitenkin mahdollisuus tislata vettä niin tiukasti valvotuissa...
Puihin ja metsään liittyvistä uskomuksista ja kansanperinteestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hjelt, Marjut: Taikametsä, tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, 2000. Tässä Jaana Aallon kuvittamassa teoksessa on nimenomaan metsään ja metsän olentoihin liittyviä uskomuksia, tarinoita ja taikoja.
Kovalainen, Ritva: Puiden kansa, 1997
Relve, Hendrik: Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, 1997
Metsä ja metsänviljaa, (Kalevalaseuran vuosikirja ; 73), 1994.
Aiheesta lapset ja julmuus/lapset ja väkivalta/lapset ja aggressiivisuus löytyy Helmet-tietokannasta runsaastikin kirjallisuutta. Seuraavassa muutamia poimintoja tietokirjallisuudesta:
- Miller, Alice: Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret, WSOY 1985
- Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä, Kirjapaja 2004
- Laitinen, Merja: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet : tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä, Vastapaino 2004 (Tammer-paino)
- Kiusaaja keskellämme : lapset, nuoret ja väkivalta / toimittaja: Brita Jokinen-Morris ; asiantuntijat: Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvinen ; haastateltava: Anne Eskelinen
Yleisradio 2001, 1 CD-äänilevy
- Greene, Ross...
On sanottu, että kaikille tuttu laulu It's a long way to Tipperary kertoo maailmansodassa sotivien sotilaiden kaipuusta kotiin. Alunperin kaipuun kohteen on sanottu olleen kuitenkin toinen - nimittäin Lontoolainen pubi nimeltä Tipperary. Ehkä ei ollut sopivaa, että miehet laulavat kaipuustaan tuopin ääreen, joten laulun sanat saivat vallitsevan muodon.
Valkohilpasta löytyi varsin vähän suomenkielistä tietoa. Valkohilpan latinankielinen nimi on Limnanthes alba ja sen siemenistä saadaan ölyä, joka muistuttaa koostumukseltaan jojobaöljyä tai valasöljyä. Sitä käytetään mm. hoitoaineissa ja voiteissa ihoa pehmentävien ominaisuuksiensa vuoksi.
lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Limnanthes_alba
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4b7bdd8-bc…
http://www.naturalmedicinalherbs.net/herbs/l/limnanthes-alba=meadowfoam…
http://www.fruugo.fi/bottega-verde-korjaava-hiusnaamio/p-794731
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Japanin kielen oppikirjoja löytyy runsaasti Suomen yleisesti kirjastoista. Joten omasta kotikirjastostasi saat varmasti lainattua tai ainakin tilattua japanin alkeisoppikirjan. Suomen kielellä on julkaistu muutama ihan hyvä alkeisoppikirja. Kannattaa tutustua ainakin Kawatan "Japanin kieli"-teokseen, jonka saa myös kuuntelukaseteilla varustettuna sekä Takako Karppisen "Japanin kielen alkeet"-teokseen.
Suomeksi on ilmestynyt myös kaksi suppeahkoa sanakirjaa eli Tero Salomaan "Japani-Suomi-sanakirja" sekä Igarashin ja Kauppilan "Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa". Niillä pärjää varmasti opintojen alkuvaiheessa. Vaativampaa käyttöä varten kannattaa lainata tai ostaa laajempi englanti-japani- ja japani-englanti-sanakirja. Niitä...
