Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce...
Thomas Brezina on itävaltalainen kirjailija, saksankielisen kielialueen suosituimpia. Karo Hämäläinen on käsitellyt asiaa Tyyris Tyllerön numeroissa 2/1998 sivu 11-14, 49 ja 3/1998 sivu 40-43, 57. Kopioita artikkeleista voi pyytää vaikkapa oman kirjaston kautta.
Thomas Brezinasta löytyy tietoa myös Mervi Kosken kirjoittamasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta.
Brezina on syntynyt Wienissä 1963. Hänen kirjojaan on käännetty ainakin 24 kielelle. Kirjoja hän on kirjoittanut jo lähes 100. Hän asustaa myös Lontoossa ja Itävallan Unicef-lähettilääksi hänet nimitettiin vuonna 1996. Hän pitää tärkeänä puolustaa lasten oikeuksia.
Suomeksi Brezinan kirjoja alkoi ilmestyä vuonna 1999.
Brezinasta on kysytty aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät...
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Lähdettä jossa olisi laajasti vertailtu eri maiden julkisten verovarojen kohdentamista ei löytynyt, vain hajatietoja. Valtiot kun tuppaavat laatimaan vain budjetteja, mutta eivät toimintakertomuksia. Valtioiden budjetitkin usein muuttuvat vuoden kuluessa. Verovarojen käytöstä on varmasti virallista tietoa olemassa (Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä tästä aiheesta. Yhteystiedot: Eduskunnan kirjasto, 00102 EDUSKUNTA
Puhelin ja Fax
(09) 4321 / keskus
(09) 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu
(09) 432 3432 / tietopalvelu
+358 9 432 3423, +358 9 432 3432 (ulkomailta)
(09) 432 3495 / Fax
+358 9 432 3495 (Fax ulkomailta)
Suuri osa eri maiden verovarojen kohdentamisen välistä eroa ilmentävistä kirjoituksista on ilmestynyt artikkeleina ja...
Hei,
Vaski-kirjastojen ainoa vapaalta näyttävä nide näyttäisi tosiaan olevan Velkuan kirjastossa. Siihen ei voi tehdä varausta.
Kysyin tätä Naantalin kirjastosta.
Työtoverini kuulivat puheluni ja käsittelivät juuri palautuskirjoja, joiden joukossa oli tämä kirja. Se on ollut meillä korjattavana ja siis palautui tänään.
Nyt olisi selvintä, että laitan kirjan nimellänne varattuihin pääkirjaston vastaanottoon. Se on sieltä noudettavissa viiden päivän aikana. Tänään kirjasto suljetaan klo 18.00. Seuraavan kerran avataan sunnuntaina 12.00- 18.00.
Kansanlaulu Annan ja Pentin laulun sanat löytyvät ainakin alla mainituista kirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Suuri toivelaulukirja 4
- Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua / Koonnut ja sovittanut Olli Heikkilä
- Sata suomalaista kansanlaulua
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen...
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883 Indonesiassa aiheutti voimakkaimman äänen, jonka ihminen on mitannut. Voimakkaimmassa purkauksessa kokonainen saari räjähti. Jyrinä kuului Australiassa ja Intiassa saakka.
Krakataun purkauksesta voi lukea mm. Wikipediasta, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau ja kirjasta:
Zeilinga de Boer, Jelle: Volcanoes in human history : the far reaching effects of major eruptions, Princeton University Press, cop. 2002.
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan...
