Riippuu täysin kunnasta, mikä käytäntö on ulkopaikkakuntalaisten suhteen. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raision kunta on rajannut eläinlääkäripalvelunsa vain Raisiossa, Naantalissa ja Ruskolla asuville. Toisilla paikkakunnilla taas rajauksia ei ole. Asiasta kannattaa siis aina ottaa yhteyttä haluamaansa eläinlääkäriasemaan. Kiireellisissä päivystysasioissa tilanne on eri, ja lähin eläinlääkäripäivystys on velvoitettu tarjoamaan palvelua asiakkaan kotikunnasta riippumatta.
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
TV2:n TV-arkistosta saatiin tieto, ettei heillä ole ohjelman musiikki-ilmoituksia. TV-ohjelman osia kuunnelleen kollegan mukaan niissä ei ollut yhtenäistä tunnusmusiikkia.
Radioarkiston mukaan radio-ohjelman musiikki-ilmoitukset (Teosto-ilmoitukset) on siirretty Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon ELKA:an, josta tiedonhaku maksaa 60 euroa tunti + mahd. kopiointikulut erikseen. Asioiminen ja tutkiminen sekä neuvonta on maksutonta.
Ylessä ei siis enää vaikuta olevan dokumentteja, joista musiikin yksityiskohdat selviäisivät, vaan tieto olisi etsittävä ELKA:sta http://www.elka.fi/.
Eräs Ylen levystön työntekijä muisteli, että tunnus olisi ollut Telemannia, mutta ei osannut kertoa tarkempia tietoja.
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Asteikko eli skaala on jaotus, jota käytetään mittaamiseen tai havaintojen arvioimiseen.
Luonnontieteissä käytetään esim. Celsiusasteikkoa ja musiikissa sävelasteikkoja.
Sävellaji on sävelasteikkoon (eli skaalaan) perustuva säveljärjestelmä, jonka perussäveleksi on valittu jokin 12-sävelasteikon sävel. Tietyssä sävellajissa olevassa musiikkiteoksessa käytetään pääosin kyseiseen sävellajiin kuuluvia säveliä. Sävellajeihin perustuvaa musiikkia sanotaan tonaaliseksi vastakohtana atonaaliselle ja modaaliselle musiikille.
Skaala ja sävellaji eivät siis ole synonyymejä. Sävellaji perustuu johonkin skaalaan, esim. duuriskaalaan.
Tällaisia "täsmäkiitoksia" emme onnistuneet löytämään. Alla on linkkejä sivuille, joilta löytyy monenlaisia kiitostekstejä, ehkä niistä löytyisi sopiva. Syvällisin ja henkilökohtaisin teksti syntyy ehkä kuitenkin itse kirjoittamalla.
https://varssyja.wordpress.com/kiittaen/
http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/E-kortit/KORTTI/Kiitos/KiitosRunot.h…
http://www.positiivarit.fi/kiitos2
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Suomen historiankuvaa 1980-luvulta voi tutkia mm. seuraavista kirjoista:
Suomen historia 8--Paasikiven aika, Kekkosen aika, taloudellinen kasvu ja yhteiskuntamurros, massakulttuurin maihinnousu, taistelut kulttuurista --[toim.: Paula Avikainen, Ilari Hetemäki]; Suomen historia 9--Koiviston aika--Lauri Haataja/[toimituskunta ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen]; Unohtumaton 80-luku (julkaisija Valitut Palat); Suomi 75-itsenäisen Suomen historia 4 / [toimituskunta: ... Jukka Tarkka, Tuomo Polvinen, Hannu Soikkanen; Suomi kautta aikojen / toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta, [teksti: Seppo Aalto ... et al.].
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa kirjan nimellä aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)....
Hei,
tietämättä, mikä on oma kirjastosi ja mitä kirjastojärjestelmää se käyttää, yritän vastata.
Todennäköisimmin käyttäjätunnus on oman kirjastokorttisi viivakoodinumero. Se on yleensä kirjastokortin edessä tai takana.
Yritäpä sitä!
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) välillä on kuljetuspalvelu, joten aineistoa voi palauttaa maksutta mihin tahansa toimipisteeseen.
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Olemme pahoillamme, että olet joutunut odottamaan vastausta.
Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on kirjoitettu paljon. Siihen, mitkä ovat itselle parhaimmat lähteet vaikuttavat mm. näkökulma ja se, tarvitseeko tietoa aiheesta yleisesti vai johonkin tiettyyn alaan tai ammattiin liittyen. Aiheesta on kirjoitettu paljon esim. johtamisen tai mielenterveystyön näkökulmista, tai mm. opettajien tai hoitohenkilökunnan työhön liittyen.
Alla joitakin yleisiä kirjoja aiheesta:
- Työ leipälajina : työhyvinvoinnin psykologiset perusteet / Ulla Kinnunen, Taru Feldt ja Saija Mauno (toim.) (2005)
- Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla / Jari Hakanen (2005)
- Työhyvinvointi tuloksentekijänä / Leenamaija...
Joihinkin kirjastoihin riittää alempi korkeakoulututkinto ja 25 op. informaatiotutkimuksen opintoja, mutta yleensä vaaditaan korkeakoulututkinto ja 60 op. informaatiotutkimuksen opintoja. Liiketalouden tradenomin tutkinnon lisäksi suoritettu 60 op informaatiotutkimuksen opintoja pätevöittää kirjastonhoitajan työhön. Kannattaa lisäksi katsoa Tampereen yliopiston koulutusmahdollisuuksia avoimen yliopiston osalta. Tampereella järjestetään ajoittain avoimessa yliopistossa informaatiotutkimuksen aineopintoja.
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
McNabin tyyppisiä jännityskirjailijoita ovat mm. Robert Ludlum, Jack Higgins, Frederick Forsyth, Tom Clancy ja John Le Carre.
Peter Hamilton edustaa tieteiskirjallisuudessa ns. avaruusoopperaa. Samantyyppisiä kirjailijoita ovat mm. Iain M. Banks (ns. Kulttuuri-kirjat: Muista
Phlebasta, Pelaaja ja Aseiden käyttö), Alastair Reynolds sekä E.E. Doc Smith (Lensman-sarja).
Osa kyseisistä teoksista löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista joko suomen- tai englanninkielisinä. Teoksia voit hakea verkkokirjastomme sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1061554310 . Voit etsiä teoksia kirjailijan nimen mukaan tai esimerkiksi asiasanoilla: jännityskirjallisuus, vakoilukirjallisuus, rikoskirjallisuus, psykologinen...
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Hei!
Kyseinen runo on ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Kiitos eilisestä. WS 1996. Tuota kirjaa ei ole käännetty englanniksi ainakaan Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämän tietokannan mukaan ( sivulla http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ ). Siitä voi etsiä suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä muihin kieliin.
Eeva Kilpeä on kyllä englanninnettu, ks. sivu http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mutta en löytänyt kysymäänne runoa.
