Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava, 2000) mukaan Salmén on vierasmallinen sukunimi, jonka takana on koti- tai synnyinpaikkaa ilmaiseva Salmi –nimi. Tämä tieto löytyy hakusanan Salmelainen alta.
Väestörekisterikeskuksen sivulta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/kansalaisille löydät Nimipalvelun, josta sukunimelläsi hakemalla saat tilaston sen esiintymisestä Suomessa ja ulkomailla.
Mikäli haluat tutustua Salmi –sukunimen ja sen johdannaisten levinneisyyteen Suomessa, voit katsoa esim. Juhani Pöyhösen Suomalaista sukunimikartastoa (SKS, 1998).
Fonossa on tietue, jossa sanotaan kappaleen nimeksi "Ali-Baba (tässä: Titicacajärven jäät)" (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=81af17bc-193a-40a… ). Säveltäjä on Alfred (Fred) Markush ja sovitus Ummetuksen. Kyseessä on instrumentaaliesitys kappaleesta, jonka alkuperäisnimi on Ali-Baba ja joka on meillä paremmin tunnettu nimellä Eldankajärven jää. Ylessä on kyseinen levy, mutta ikävä kyllä siitä sai vain Ummetuksen soittajien taiteilijanimet:
- Moscowitz, Dimitri (laulu, kosketinsoittimet),
- Distortnäs, Roudar von (laulu, kitara),
- Ots, Kalju (laulu, rummut),
- Pattersson, Rune (laulu, bassokitara)
Oikeita nimiä voi tiedustella Gramex ry:ltä (http://www.gramex.fi/ ), joka maksaa soittajille mm....
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Euroopan suurin kovakuoriainen on tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus), mutta sitä ei esiinny Suomessa. Meidän suurikokoisista kuoriaisistamme isoin on sarvikuonokas, joka kookkaimmillaan voi olla viisisenttinen. Elinympäristön ja petomaisen käyttäytymisen perusteella todennäköisin ehdokas havaituksi ötökäksi lienee keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis).Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset (suomenluonto.fi) tamminkainen (tammihärkä) - Lucanus cervus | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus keltalaitasukeltaja - Dytiscus marginalis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus
Helsingin kaupunginkirjaston kesäaukioloajat alkavat kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun puolessa välissä.
Pasilan kirjaston kesäaukioloajat ovat seuraavat:
ma-to klo 10-20, pe 10-18, la suljettu.
Helsingin kaupunginkirjaston ajankohtaiset aukioloajat voi tarkistaa kaupunginkirjaston etusivun (http://www.hel.fi)vasemmasta laidasta kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot .
Helsingin kaupungikirjaston toimipisteiden aukioloajat poikkeavat toisistaan, siksi aukioloajat tulee tarkistaa jokaisen kirjaston kohdalta erikseen.
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
Lauri Pohjanpään runo Kevät, joka alkaa "Hei vaan! puro huus ohi rynnäten, /pois alta, on kiire mulla!" on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Graalin malja vuonna 1926. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmasta Metsän satuja (WSOY, 1967) sekä antologioista Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996) ja Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Tammi, 1988).
https://finna.fi/
Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, 1988)
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset.
Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/).
Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös...
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyisivät seuraavat teokset:
Atilla: Turkin kielen opas (2002)
Bayraktaroglu: Colloquial Turkish (1995)
Lewis: Turkish (1992)
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (jota voit käyttää vain kirjastossa) löytyvät mm. seuraavat:
Serin: Workbook : for H. Sebüktekin's Turkish for foreigners (vol. 1) (1995)
Sebüktekin: Turkish for foreigners Vol. 1 (1995)
Bremer: Opi turkkia 1 (1988)
Tokat: Turkin kielioppi- ja harjoitusmoniste lukuvuodeksi 1985-86 (1987)
Sisustusliikkeiden historiasta ei liene kovin paljon julkaisuja olemassa. Sen sijaan sisustussuunnittelun ja huonekaluteollisuuden yrityksistä on olemassa kirjallisuutta. Niiden kanssa saattaa päästä alkuun, ja varsinkin lähdeluetteloista voi löytää lisää kiinnostavia teoksia. Tässä joitakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto - Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003); Väitöstutkimus, jossa jonkin verran myös huonekalumyymälöistä. Kattava lähdeluettelo.
Sarantola-Weiss, Minna (toim.): Yhteiset olohuoneet - Näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999 (Otava, 1999)
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille - Suomalaisen...
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Aihetta käsittelevää kirjallisuutta ei ulottuvilleni ole sattunut, nettisivuja Martin Baysta ovat mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Attacks_on_North_America_during_World_War_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_Station_Kurt
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstation_Kurt
http://home.arcor.de/wkhn/html/wetterfunk.html
http://uboat.net/ops/weather_stations.htm
http://www.german-navy.de/kriegsmarine/articles/feature2.html
http://www.uboat.net/boats/u537.htm
http://www.geheimprojekte.org/UBoote/wetter.htm
http://de.wikipedia.org/wiki/Wetterstationen_der_Wehrmacht_in_der_Arktis
Operaation tavoitteena oli perustaa automaattinen asema säähavaintojen tekemistä varten. Niitä tarvittiin merisodan tehostamiseksi pohjoisella pallonpuoliskolla....
Kirjastoauto-osastomme johtava kirjastonhoitaja Tuija Vahtero kertoi asiasta seuraavat tiedot:
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto saa tänä vuonna uuden kirjastoauton ja sen myötä yli 20 vuotta vanha Aaro pääsee ansaitsemaansa vanhuudenlepoon. Autoja on siis jatkossakin liikenteessä kaksi.
Hankintaprosessi kestää lähes vuoden ja toivomme saavamme uuden auton käyttöön viimeistään joulukuussa 2011.
Uuden kirjastoauton tiimoilta järjestetään kaksi kilpailua.
Auton ulkoasua pääsevät ideoimaan kaikki peruskouluikäiset hämeenlinnalaiset. Tämä kilpailu järjestetään 21.3.-29.4.11. Osallistumisohjeet julkistetaan maanantaina 21.3.
Kilpailutyöt toimivat lopullisen suunnittelun pohjana.
Kun auton ulkoasu on selvillä, järjestetään nimikilpailu, joka on...
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
