Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Matti Salmisen pituus on 195 cm. Tieto on lokakuulta 2008 ja löytyi tältä www-sivulta: http://www.apu.fi/ihmiset/article154271.html
Artikkelissa on muutakin Matti Salmiseen liittyvää tietoa.
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,...
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
"Suloinen Maria", jonka Timo Kojo esittää ja suomalaiset sanat: Markku Juhani Salo, on käännöskappale: Beautiful Maria of my soul (säv. Robert Kraft & Arne Glimcher).
On olemassa nuotti, jossa on englanninkieliset sanat (suomenkieliset sanathan voi poimia cd-levyltä):
SOUNDTRACK SELECTIONS FROM THE MAMBO KINGS (Miami; Warner Bros., c1992)(NUOTTI)
-nuotti (2kpl) näyttää olevan Kuopion kirjastossa luokassa 78.355 SOU, sen saa varmaankin kaukolainana Maaningan kirjaston kautta.
Tuija Lehtinen on paitsi nuortenkirjailija myös naistenviihteen taitaja. Lisää viihdekirjallisuudesta ja Lehtisenkin tuotannosta voit lukea esim. seuraavasta kirjasta: Kotimaisia naistenviihteen taitajia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu Oy 1999.
J. L. Runebergin Wargen-runoelma löytyy teoksesta Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, tredje delen, episka dikter. Teos on vuodelta 1950. Wargen on kymmenkunta sivua pitkä runoelma, ei yksittäinen runo. Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavaraston kokoelmissa. Ilmeisesti runoelmaa ei ole suomennettu: tähän tulokseen on päädytty useiden käännöstietokantojen ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston tietojen perusteella.
BD-levyjä voi katsoa blu-ray-laitteella. Nämä laitteet käyvät myös dvd-levyjen katseluun.
3D-elokuvien katseluun tarvitaan sopiva televisio, lasit ja 3D-yhteensopiva blu-ray-soitin.
Tekniikan maailma sanoo asiasta seuraavaa: "Kolmiulotteisten elokuvien ja muun yhteensopivan materiaalin katseluun tarvitaan 3D-tekniikalla varustettu televisio ja siihen sopivat aktiiviset 3D-lasit. Lasit ovat ainakin toistaiseksi merkkikohtaisia."
"Jos elokuvia haluaa kotona katsoa kolmiulotteisina, 3D-laseilla varustetun television lisäksi tarvitaan vielä 3D-blu-ray-soitin. Kokonaisuuden kolmas komponentti on laitteita yhdistävä hdmi 1.4 -liitäntä, jota ilman 3D-kuvaa ei saa näkyviin."
Aiheesta lisää tästä linkistä:
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani...
Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietoja Puolan Pyhän Nikolauksen päivän vietosta englanniksi Internetissä:
http://www.stnicholascenter.org/Brix?pageID=93
http://www.ncsu.edu/midlink/holidays/ligon.holiday/Poland/Poland.html
Seuraavissa kirjaoissa saattaisi olla myös Puolan Pyhästä Nikolauksesta:
Collins, Stella Ross: Christmas! : traditions, celebrations and food across Europe. 167 s. Kyle Cathie, 1999. (Pasilan ja Töölön kirjastot, lainassa.)
Connelly, Mark: Christmas : a social history. 264 s. Tauris, 1999. ( Leppävaaran kirjasto, lainassa.)
Yleistietoa Pyhästä Nikolauksesta suomeksi, ei Puolan päivänviettotavoista:
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nikolaus.htm
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy...
Tekijänoikeuslain 12 pykälän mukaan ”julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua teosta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”.
Lain pykälässä 50a todetaan kuitenkin, että suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen eli suojausjärjestelmän saa kiertää vain, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut ei muuten saa teosta kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kopiota.
Saat siis valmistaa kirjaston levyistä itsellesi kopion, jos et joudu kiertämään suojausta.
Kirja on nimeltään Herra Pähkinäinen ja se on ilmestynyt Tammen kultaiset kirjat -sarjassa. Tekstin on kirjoittanut Britt A. Hallqvist, kirjan on suomentanut Marjatta Kurenniemi ja kuvittanut Birgitta Nordenskjöld.
"Seinällä riippui kiulukanpunainen mekko, jossa oli pitsikaulus ja rypytettyjä rimssuja - volankeja!"
Kirjan toinen painos vuodelta 1973 löytyy Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ja Janakkalan kirjastosta.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=norma…
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki...
Offenbach sijoittuu romantiikan aikaan. Hänen elinvuotensa ovat 1819-1880. Tarkempaa tietoa musiikin tyylikausista kannattaa tulla katsomaan kirjastoon alan teoksista. Esim. Pogue: Klassinen musiikki for dummies tai Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton...
Risto Ahti on suomentanut Blaken runon Auguries of innocence kirjaansa William Blake & vimmainen genius (Sanasato, 2001) nimellä Viattomuuden tunnusmerkit. Ahti on tulkinnut Blaken kuuluisat aloitussäkeet näin: "Nähdä Maailma Hiekanjyvässä, / Ja taivas Villikukassa".
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä
