Painoindeksi lasketaan jakamalla oma paino sillä luvulla, mikä saadaan kertomalla oma pituus omalla pituudella. Esimerkiksi, jos pituus on 1,7 m ja paino 78 kiloa, lasketaan seuraavasti: 78 jaettuna 1,7 X 1,7:llä (2,89:llä). Painoindeksiksi tulee tässä esimerkissä 27.
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia...
Vähissä tuntuu kirjat aiheesta olevan. Jos aiheeseen luetaan myös kirjanpito saadaan jotain tuloksia.
Kauppakorkeakoulun Helecon MIX -tietokanta antaa seuraavat toivottavasti relevantit teokset:
Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : sata vuotta suomalaista tilintarkastusta / Leena Kosonen, julk. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2005
Luvun 5 Sisällys:
Sadan vuoden saldo - tilintarkastuksen kokonaiskuva
Konkurssisäännöstä standardeihin
Tositteiden prikkauksesta virtuaaliympäristöön
Tilintarkastuskertomus on yhteenveto tarkastuksen lopputuloksista
Mitä otsikoissa - sadan vuoden keskustelut
Sadan vuoden saldo - onko mikään muuttunut?
Virtuaaliaikainen tulevaisuus - mitä edessä 2000-luvulla?
Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon...
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston...
Muovien korjaamista käsitellään mm. teoksissa:
Muovikomposiitit (Ilkka Airasmaa et al.) Hki 1991. Julkaisija Muoviyhdistys
Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja voitte tilata sen sieltä esim.Vantaan lähikirjastonne kautta.
Muovitekniikan perusteet (Veijo Kurri et al.) Hki Opetushallitus 2002 (1999).
Kirjan uudempaa painosta on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja vanhempaa painosta myös Vantaan kaupunginkirjastosta.
Muovin suomalainen käsikirja. Hki Muovifakta 2000. Kirja on saatavissa Vantaan kaupunginkirjastosta.
Pääkkönen, Esko: Muovien hitsausmenetelmät. Tampereen teknillinen korkeakoulu 1988. Kirjaa on saatavissa mm. Oulun yliopiston kirjastosta ja Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta. Voitte tilata...
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Eino Ketolan kirjassa Vihdin historia 1918-1965 (ensimmäinen osa 1918-1939, 1996) kerrotaan, että Martti Olavi Satuli sai 8.4.1930 liikenneluvan bussilleen linjalle Otalampi-Helsinki. Kesäkuun 22. päivänä 1931 hän sai luvan myös toiselle autolle. (s. 306)
Sitä ennen oli Vihtiin ollut linja-autoliikennettä jo vuodesta 1924. Bussi liikennöi Helsingin ja Nummelan väliä (s. 305).
Matti Salmisen pituus on 195 cm. Tieto on lokakuulta 2008 ja löytyi tältä www-sivulta: http://www.apu.fi/ihmiset/article154271.html
Artikkelissa on muutakin Matti Salmiseen liittyvää tietoa.
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
Useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on kirjakierrätyspiste. Löydät nämä kirjastot helposti Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut. Klikkaa välilehti auki, niin näet pudotusvalikon, jossa on lista erilaisista kirjastojen tarjoamista palveluista. Listasta voit tarkistaa, missä kirjastossa tarvitsemaasi palvelua on tarjolla.
Töölön kirjastossa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Asiaa on käsitelty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa seuraavasti:
"Miehet ovat perinteisesti osoittaneet kunnioitustaan paljastamalla päänsä. Miehet eivät pidä päähinettä esimerkiksi kirkossa tai kansallislaulun soidessa. Miehethän saattavat myös tervehtiä nostamalla hattuaan. Jonkun teorian mukaan hatun nosto juontaa juurensa keskiaikaiseen ritarikultuuriin. Ritarit poistivat kasvosuoruksensa ja paljastivat kasvonsa osoittaakseen ystävällisyyttä. Pään paljastaminen aterialla merkitsee kunnioituksen osoittamista ruoalle. Pääsääntöisesti miehet eivät muutenkaan pidä päähineitä sisätiloissa. Pään paljastus kunnioituksen osoituksena on pää sääntöisesti kristillisperäisessä kulttuurissa vallitseva tapa. Perinne...
Ikivanhasta ala-sanasta muodostetulla johdoksella alainen on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Sanalla on vanhastaan ollut lukuisia merkityksiä. Näistä osa on aivan konkreettisia tavallisen 'alapuolella t. alla oleva' -merkityksen lisäksi mm. suomen murteissa ja lähisukukielissä 'alusvaate, paita, alushame, vuori; lapanen, vantus'. Myös abstraktimpi käyttö merkityksessä 'jonkin vaikutus- t. valtapiiriin kuuluva' on vanhaa perua. Suomen kirjakielessä alainen on esiintynyt Agricolasta alkaen. (Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
"Suloinen Maria", jonka Timo Kojo esittää ja suomalaiset sanat: Markku Juhani Salo, on käännöskappale: Beautiful Maria of my soul (säv. Robert Kraft & Arne Glimcher).
On olemassa nuotti, jossa on englanninkieliset sanat (suomenkieliset sanathan voi poimia cd-levyltä):
SOUNDTRACK SELECTIONS FROM THE MAMBO KINGS (Miami; Warner Bros., c1992)(NUOTTI)
-nuotti (2kpl) näyttää olevan Kuopion kirjastossa luokassa 78.355 SOU, sen saa varmaankin kaukolainana Maaningan kirjaston kautta.
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
