Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi...
Teatterimaskeerauksesta ja naamioinnista ei ole kirjoitettu paljon suomeksi. Tässä muutamia kirjoja:
- Lukkarila, Päivi, Teatterimaskeerauksen merkit: kolmen maskeerauskonvention semioottista tarkastelua / Päivi Lukkarila (pro gradu –työ, Tampereen yliopisto)
- Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi esitykseksi / Helene Gate & Kent Hägglund
- Tunteiden tulkit : karrikoidut luonnenaamiot työvälineeksi näyttelijäntyöhön / Petra Eronen
Englanninkielisiä kirjoja on jonkin verran. Viimeisenä luettelossa olevassa käsitellään myös teatterimaskeerauksen historiaa. Muitakin kirjoja englanniksi on.
- Hair & wigs for the stage : step-by-step / Rosemarie Swinfield
- Stagecraft : the complete guide to theatrical practice / consultant editor:...
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
Laulu itsestäni on suomennettu kolmesti. Varhaisin suomennos on Ruohonlehtiä-kokoelmassa 1954 ilmestynyt Viljo Laitisen käännös. Arvo Turtiaisen kääntämänä runo ilmestyi vuonna 1965 kokoelmassa Ruohoa. Tuorein suomennos on Valitut runot -kokoelmassa 2007 ilmestynyt Markus Jääskeläisen käännös.
Laitinen:
(olen suuri, sisälläni on maailmoja.)
Turtiainen:
(olen rajaton, sisällän kaikkeuksia.)
Jääskeläinen:
(Minussa on tilaa, sisälleni mahtuu mitä tahansa.)
"Paska" on ikivanha suomalais-ugrilaisen kieliperheen sana, joka on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolasta lähtien. Se ei ole ollut alatyylinen ilmaisu muuten kuin siltä osin, ettei ulosteista puhuminen ylipäätään ole ollut "sopivaa". Sittemmin sana on otettu käyttöön myös selkeästi kirosanan luonteisena, jolloin sen käyttö koetaan helposti alatyylisempänä kuin mikä sanan vanha merkitys on ollut.
Heikki Poroila
Egyptin historiaa koskevia linkkejä on koottu Kirjastot.fi:n Linkkikirjastoon (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/ ) luokkaan 91.11. Niitä löytyy tuosta palvelusta lisää myös hakusanalla Egypti. Linkkejä on koottu myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakemistoon:
http://www.makupalat.fi/histori1.htm#egypti
Lisäksi vielä kaksi sivua:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/muinainenmaailma/index.htm
http://www.cedunet.com/koulut/lyseo/egypti/luettelo.html
Seuraavista teoksista mm. voisi olla hyötyä:
Egyptin taide:
Maailmantaiteen kirjasto. Varhainen taide. 1996
Pyramidit:
Mellett, Peter: Pyramidit. 2000
Macaulay, David: Pyramidi.1979
Muumiot:
Tyldesley, Joyce: Muumiot. 2000
Putnam, James: Muumiot. 1999
Grimberg, Carl: Kansojen...
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen...
Kokosimme kollegojen kanssa yhteistyönä pienen listan. Oli tosin vaikea pitää kiinni julkaisuvuodesta 2005, ja toisaalta ottaa huomioon, että kirjan pitäisi toimia sekä 4. että 6. luokalla, joilla on varmasti sekä tottumattomia lukijoita että varsinaisia kirja-ahmatteja. Toivottavasti tästä löytyisi jotakin sopivaa. Suosittelemme tilaamaan kirjoja lähikirjastoosi tarkemmin tutkittaviksi Helmetin kautta. Lasten aineiston varaaminen on sitä paitsi ilmaista.
Kotimaisia kirjoja:
Hirvonen, Hannu: Listahirmut, 2004
Hirvonen, Hannu: Listahirmut huippuvuorilla, 2005
- kaksi tyttöä harrastaa listojen tekoa, vaikkapa miehen eri vaiheista tai lemmikkieläimiltä vaadittavista ominaisuuksista, huumoria (4 lk)
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi, 3. p....
Metallikuidut ovat metalleista tai metalliseoksista ohueksi vedettyjä lankoja tai metallilevystä leikattuja kapeita liuskoja, joita voidaan käyttää tekstiilitarkoituksiin. Tällaisia aineita ovat esim. kulta, hopea, kupari, teräs ja pronssi.
Metallia käytettiin vetohihnoina jo 100-luvulla jKr. Kuidut valmistettiin takomalla tai leikkaamalla ohuesta metallilevystä. Tekstiileissä metallilankoja käytettiin keskiajalla koristetarkoituksiin. Langat olivat usein kulta-tai hopeapäällysteisiä pellava- tai silkkilankoja. 1400-luvulta asti on kulta- ja hopealankoja käytetty brokadien kutomisessa.
Lähde: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet / Boncamper, Irma 2004 ; ss. 337. Teosta voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista http://www.helmet.fi.
Olemme pahoillamme, että olet joutunut odottamaan vastausta.
Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on kirjoitettu paljon. Siihen, mitkä ovat itselle parhaimmat lähteet vaikuttavat mm. näkökulma ja se, tarvitseeko tietoa aiheesta yleisesti vai johonkin tiettyyn alaan tai ammattiin liittyen. Aiheesta on kirjoitettu paljon esim. johtamisen tai mielenterveystyön näkökulmista, tai mm. opettajien tai hoitohenkilökunnan työhön liittyen.
Alla joitakin yleisiä kirjoja aiheesta:
- Työ leipälajina : työhyvinvoinnin psykologiset perusteet / Ulla Kinnunen, Taru Feldt ja Saija Mauno (toim.) (2005)
- Työuupumuksesta työn imuun : työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla / Jari Hakanen (2005)
- Työhyvinvointi tuloksentekijänä / Leenamaija...
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Ruotsin suurin kioskiketju on Pressbyrån. http://www.pressbyran.se/om-oss/organisation/
Pressbyrålla ja R-kioskilla on nykyään yhteinen omistaja, norjalainen Reitangruppen.
Saksan suurin kioskiketju on ollut CC (Convenience Concept). Sen omistuksessa ovat olleet mm. Tabak-Börse, CIGO, ServiceStore DB, U-Store ja Kio –nimiset formaatit. Tänä vuonna CC:n osti Valora-yhtiö, joka oli jo aiemmin hankkinut omistukseensa Tabacon-kioskit.
http://www.valora.com/de/media/newsinformation/news_00425.php
Kioskit niin Suomessa, Ruotsissa kuin Saksassakin toimivat yleensä franchising-periaatteella. Kioskinpitäjä maksaa ketjun tavaramerkin ja konseptin käytöstä. Hän taas saa apua mm. liiketoiminnan käynnistämisessä, markkinoinnissa ja koulutuksessa.
Novelleihin perustuvia elokuvia on paljonkin, mutta monesti elokuvan pohjana ollutta novellia ei ole suomennettu. Usein sopivilta vaikuttavat elokuvat taas pohjautuvat romaaniin eivätkä novelliin. Myös ikäraja vähentää elokuvien määrää. Tässä joitakin elokuvia ja niiden pohjana olevia novelleja:
- Katsastus / ohjaus: Matti Ijäs. Perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin Vanha mies, Näprääjä ja Katsastus. Novellit on julkaistu kokoelmissa Viltteri ja Mallu (2003) ja "Katsastus" (2010)
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja / ohjaus Raimo O. Niemi. Perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novellikokoelmaan
- Claes Olssonin lyhytelokuvia = Claes Olssons kortfiler : 1985-1997 / ohjaus Claes Olsson Elokuvien pohjana olevat teokset: Naru kaulaan...
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Kyseessä on kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä Mamma se lähti torille. Lauluun liittyy myös leikki. Laulusta on erilaisia versioita. Se muunnelma, jossa kysytään, että "mitkä sillä on jalassa" ja vastataan, että "vanhat tuohivirsut vaan", löytyy ainakin nuottijulkaisusta Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017).
Teos näyttää kuuluvan lähikirjastonne kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017)
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/rontynen/leikit
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä...
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
