Lahden kaupunginkirjastossa on teos
Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990
Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta.
Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset:
Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998.
Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996.
Westerlund, Göran
Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995.
Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta.
Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Lastenosastolta ehdottivat Ken Brownin Mutaturkki-kirjoja. Ensimmäinen niistä on ilmestynyt 1997, joten saattavat olla liian uusia..? Yhden kirjan kannen löydät osoitteesta http://www.antikvaari.fi/imagesproduct/1139_HELMI13356._174356.jpg
Näyttääkö yhtään tutulta? Mikäli ei, voi vielä laittaa viestiä kirjastonhoitajien valtakunnalliselle tieto-listalle, jos joku sen seuraajista muistaisi muita vaihtoehtoja.
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi...
Suomen teemakkara on voinut saada nimensä saksalaisesta Teewurst-nimisestä lajista, mutta muuten ne eivät ole samanlaisia. Saksalainen Teewurst on melko vahvanmakuinen levitettävä makkara, kun taas suomalainen teemakkara on lähinnä saksalaisen Jagdwurstin eli metsästäjänmakkaran tyyppinen leikkelemakkara. On toki mahdollista, että ilmaisu "teemakkara" liittyy leivän syömiseen teen juomisen yhteydessä, mutta todennäköisemmin tuo Teewurst on nimityksen takana.
Heikki Poroila
On vaikea lähteä määrittelemään, mitä nämä tiedustelemasi "seksikirjat" ovat. Mikäli tarkoitat "seksiä" lääketieteen kannalta, voit esimerkiksi tutkia kirjaston tietokirjallisuuden hyllyä kohdalta 613.6 (Helsingin kirjastoissa), mistä löytyy esimerkiksi nimeke Jumalainen seksi. Seksiä sinällään käsitteleviä kirjoja löytyy toki useita, näiden joukossa myös seksiin liittyviä ongelmia, kuten tauteja yms.
Seksi sellaisenaan ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia, ja näin ollen jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti, omalta kannaltaan. Rinnastan tässä käyttämäsi sanan seksi nykysuomen sanakirjasta löytyvään sanaan seksuaalisuus, jolla perusteella voidaan todeta, että tarkoittamasi kirjat käsittelevät sukupuolisuutta ja siihen liittyviä...
Turmiolan Tommi niminen alkoholin kiroista kertova vihkonen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1858.
Teosta suunnitteli toimikunta, jossa oli jäsenenä Suomen 1800-luvun johtavia kulttuurivaikuttajia.
Kirjoittajaa ei tiedetä. Kuvat piirsi Alexandra Frosterus-Såltin. Esikuvana on ehkä ollut englantilaisen George Cruickshankin vihkoset The Bottle ja Drunkard´s children.
Uudempia versioita ovat Turmiolan Tommin elämäkerta:kuvilla selitetty. Seinäjoen sarjakuvaseura.1983.
Kairimo, Jorma: Turmiolan Tommi: draamallinen sarjakuva. 1991. TTT-Kellariteatteri.1991.
Kuvia Turmiolan Tommin elämästä löytyy myös mm. osoitteista
http://www.stakes.fi/neuvoa-antavat/tapahtumat/T_Tkuvakooste.htm
http://www.raitis.fi/materiaalia/ohjelmia.shtml
Suomen kansan...
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
AATOS
Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
VEETI
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
VILHELMI
Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992).
Vilhelm ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa (1709-).
Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on '...
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Kirjastonhoitajakollegat eri puolilta Suomea ehdottivat seuraavia teoksia, jotka sopivat kuvaukseen:
Jane Kirkpatrick: Rakkaus, kastele sydämeni (Aika, 1998)
Konrad Richter: Kivityttö (Wsoy, 1981, 2. painos 1987)
James Houston: Aavekettu (Tammi, 1979)
Seitsemän kuolemansyntiä ovat katolisen kirkon pääsyntejä. Näistä synneistä on kirjoittanut Dante runoelmassaan Jumalainen näytelmä. Seitsemän kuolemansyntiä ovat pahimmassa laskevassa järjestyksessä ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Kappale on nimeltään ”Taikuri itämaan”, ja se löytyy CD-levyltä ”Syksyn sävel 1989” (MTV, 1989). Muutamaa vanhaa äänilevyä lukuun ottamatta kappaletta ei löydykään Viola-tietokannan mukaan muualta.
Majamaa-nimen alkuperänä pidetään nuotta- ja kalamajoja sekä karja- ja metsämajoja. Talonnimenä ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen. Suomalainen sukunimikartasto sijoittaa pääsääntöisesti Majamaa-sukunimen Alavuden ja Parkanon ympäristöön.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto. SKS, 1998.
Anne Holappa, Nurmijärven kirjasto
Laulu on nimeltään Kanttarelli Kai (Knutte kantarell), ja sen ovat säveltäneet Jan Hulten, Marcello Manci ja Mario Zelinotti. Jens Lisell on joko yksi säveltäjistä tai alkuperäinen sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson.
Löysin tämän laulun vain äänitteenä: Katin esittämänä äänitteeltä Ki kii kii (julkaistu äänilevynä ja C-kasettina) ja Ihme ja kumma : lasten parhaat suosikit -nimiseltä cd-levyltä, jossa ei ole esittäjätietoja. Nämä tiedot löytyvät Viola-tietokannasta (finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Tässä tapauksessa sanat voisi saada siten, että kuuntelee äänitteen ja kirjoittaa sanat muistiin.
Janet Evanovichin numerodekkarisarjasta, jossa on päähenkilönä Stephanie Plum, on suomennettu yhdeksän kirjaa. Uusin on vuonna 2012 ilmestynyt Yhdeksän hyvää. WSOY:n mukaan uusia suomennoksia ei ole näillä näkymin tulossa, koska sarjaa on myyty niin vähän.
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
