Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin ONNET-tietokannan http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html mukaan, varhaisin Anni Swanin suomennos Grimmin veljesten Köyhä myllärinrenki ja pikku kissa -sadusta löytyy vuodelta 1913, WSOY:n Satupirtti-kirjasarjasta.
Tässä tarkemmat tiedot:
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin satuja, kokoelma 1. Satupirtti, osa II. Suomennos Anni Swan. WSOY, 1913.
Viime vuosisadan alussa ilmestyi kuitenkin joukko lehtiä, joissa ilmestyi aika ajoin myös käännössatuja. Saattaa siis olla, että tämäkin Swanin kääntämä satu on voinut ilmestyä jossain yhteydessä jo aiemmin.
Edellä mainittu teos ja ilmestymisvuosi on joka tapauksessa varhaisin, jonka onnistuimme erinäisistä tietokannoista löytämään.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta löytyy useita yksikielisiä musiikin sanakirjoja ja sanastoja sekä suomeksi että englanniksi. Ainoa varsinainen suomi-englanti sanakirja alalta on Kaija Ervolan Musiikkisanakirja = Dictionary of musical terminology: englanti-suomi-englanti: English-Finnish-English, Helsinki, Finn lectura 2001. Teologian alalta ei ole suomi-englanti sanakirjaa, kylläkin pari suomenkielistä teosta: Teinonen, Seppo A. : Teologian sanakirja : 7400 termiä, 2. korj.p., Helsinki, Kirjapaja 1999; Teinonen, Riitta: Ajasta ylösnousemukseen: sata sanaa teologiaa, uud. laitos, Helsinki, Kirjapaja 2003 ja Kirkon ja uskon sanakirja: aamenesta öylättiin, Helsinki, Kirjapaja 2004. Teosten saatavuustiedot voi...
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu. Korvauksia voivat saada mm. kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija-apurahaa tms. Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11. Apurahoista (hakeminen, lomakkeet jne.) löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilta www.taiteenkeskustoimikunta.fi .
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Tiina Pedersenin tuottama viisiosainen DVD-sarja "Lavatanssit" näyttäisi olevan lainattavissa Kolarin kirjastossa. Jostain syystä sarjaa ei ole hankittu muihin Suomen kirjastoihin. Tallenteita voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kaukopalvelun kautta.
http://www.tanssitintti.fi/palvelut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/kolari
Kyseessä on Marjatta Pokelan KARAMELLIOOPPERAAN (1994) sisältyvä laulu PIPARKAKKUTALOSSA. Samana vuonna julkaistiin oopperan musiikista "lauluvihko" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-322-7) ja "pianosovitukset" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-311-1). Etsitty laulu löytyy molemmista ja molemmat vihkot löytyvät ainakin HelMet-alueen kirjastoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Venäjä on yhä pinta-alaltaan maailman laajin valtio.
Lähteet:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2…
https://www.worldatlas.com/articles/the-largest-countries-in-the-world-…
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
"Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja otti käyttöön luonnontieteille ominaisen kokeilun tiedonhankintamenetelmänä. Uuden kasvatusfilosofian perusajatuksena oli, että kokemuksen ja kasvatuksen välillä oli tiivis ja välttämätön yhteys (Dewey 1951...
Varhaisin tunnettu viittaus "jättiläisten hartioilla seisomiseen" muiden ihmisten opin ja kokemuksen varaan rakentamisen vertauskuvana on tuo mainittu ranskalaisen Bernardus Chartreslaisen (k. 1125) nimiin laitettu sanonta. Se löytyy Johannes Salisburylaisen (n. 1115-1180) logiikan puolustukseksi laaditusta latinankielisestä teoksesta "Metalogicon" (1159). Se, mitä Bernardus Chartreslaisen omista kirjoituksista tunnetaan, on välittynyt lähinnä hänen oppilaidensa kautta.
Johannes Salisburylaisen Metalogicon -teosta ei ole suomennettu, mutta englanninkielinen käännös on myös Internetissä: http://books.google.com/books?id=pA3VbvUf67EC&lpg=PA167&ots=73r28_CEGY&…
Tekstikohta latinaksi ja englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/...
Romaaneja julkaistaan monin eri perustein. Olet todella nuori, mutta tarina ja kerrontahan on pääasia. Tammi on Suomen johtava lasten- ja nuortenkirjakustantamo. Voisit aloittaa sieltä. Heidän sivuillaan, kuten myös Otavan, on selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet miten toimia käsikirjoituksesi kanssa:
http://www.tammi.fi/sivut/35
http://www.otava.fi/otayhteytta/haluatko_kirjailijaksi/fi_FI/aiotko_kir…
Tässä muita suomalaisia kustantamoja:
http://www.kustantajat.com/
Kysessä on todennäköisesti Virtuoso-lauluyhtye - ”Suomen Il Divo”. Suomennos nimeltään Avaruus on yhtyeen cd:llä ”Yö enkelten". Virtuoson versio kulkee hieman matalammalta kuin Antti Tuiskulla.
Laulun muut levyttäjät ovat lähinnä naislaulajia tai lapsikuoroja.
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Saksaksi käännetään ylivoimaisesti eniten suomalaista kirjallisuutta. Vuosina 2002–2012 käännettiin 338 nimekettä. Saksannetun suomalaisen kaunokirjallisuuden listasta tulisi siis varsin pitkä. FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämän käännöstietokannan (ks. linkki alla) avulla on helppo tutkia, mitä kirjallisuutta on saksannettu. Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kirjallisuuden lajin, käännöksen julkaisuvuoden mukaan. Käännetyn kirjallisuuden joukossa on tietenkin vanhempaakin kirjallisuutta, mutta uudempi erottuu kyllä listasta helposti.
Suomen Berliinin suulähetystön kotisivuilta löytyy kymmenisen vuotta sitten laadittu varsin kattava lista (ks. linkki alla) suomalaisesta saksannetusta kirjallisuudesta.
Lähteet:
http://dbgw....
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
Kysymykseen ei löytynyt lyhyttä vastausta, mutta seuraavista teoksista on todennäköisesti apua asian selvittämiseksi. Yleisessä kirjastossa voi tehdä kaukolainapyynnön niiden teosten osalta, joita ei löydy yleisestä kirjastosta.
Kaukolainattava:
Närhi, Kirsi Maria, Prostinnan, Kulipää, Anka och Tuovi : om konamn på Ratula gård ca 1849-1937. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1998. Pro gradu -työ , Nordiska språk
Kaukolainattava:
Navetan nimipäivät / [kuvitus: Hannu Taina]. [Helsinki] : Valio , 1996.
Kaukolainattava:
Antiikin jälkivaikutus / julkaissut Suomen historiallinen seura Sarja: (Historiallinen arkisto , ISSN 0073-2540 ; 73) (ISBN: 951-9254-17-X (nid.)
Kaukolainattava:
Eläinten nimiä koskevia tiedusteluja. Helsinki :...
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa.
Kysymäsi v. 1939 100mk:n setelin yleisimmin esiintyvä arvo on 8 euroa. Lähdeteos: Suomen rahat arviohintoineen 2002: keräilijän opas (Numismaattisen aikakauslehden erikoisnumero) ISBN 951-95236-9-3
Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Myös antiikki- ym. keräilymessuilla on usein tapana olla...
