Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.
Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä.
Lähteet:
Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006)
Meri: Sanojen synty (2004)
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Majamaa-nimen alkuperänä pidetään nuotta- ja kalamajoja sekä karja- ja metsämajoja. Talonnimenä ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen. Suomalainen sukunimikartasto sijoittaa pääsääntöisesti Majamaa-sukunimen Alavuden ja Parkanon ympäristöön.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto. SKS, 1998.
Anne Holappa, Nurmijärven kirjasto
Runolle ei ikävä kyllä ole löytynyt tekijää. Se on yksi runoista, joita menneinä vuosikymmeninä kirjoitettiin muistoalbumeihin.
Runo löytyy ainakin tältä Vihreän Rouvan Muistokirjan värssyjä -sivulta:
http://www.vihrearouva.net/muisto.html
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja...
Kalevi Kadell (s. 1.8.1937) oli Sara Hildénin Tyyne-serkun Laura-tyttären poika. Hildén adoptoi pojan Tampereen raastuvanoikeuden päätöksellä 29.5.1945 ja tämä sai hänen sukunimensä.
Kesällä 1959 Kalevi muutti Pohjois-Irlannin Belfastiin oppimaan kieltä ja perehtymään tehdastyöhön. Vuosina 1960-61 hän työskenteli Dick & Goldsmithin kangastukun varastossa Lontoossa. Suomeen lähettämissään kirjeissä hän ilmaisi halukkuutensa työskennellä äitinsä yrityksessä. Auttamisen, riippuvuuden ja vaatimusten kierre aiheutti konflikteja äidin ja aikuisen pojan välille, ja Saralla oli vaikeuksia tehdä lopullista päätöstä siitä, ottaako Kalevin töihin. Elokuussa 1962 Kalevi oli palannut Helsinkiin, jonne hän asettui asumaan. Tämän jälkeen Kalevi ja...
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Kirjanpidon termeistä löytyy sanakirja, jota esitellään kustantajan, Taloustiedon, osoitteessa: http://www.taloustieto.fi/sanastot.html
Ikävä kyllä se on loppuunmyyty, mutta sen voi saada kirjastoista lainaksi. Teoksen nimi on : Kirjanpito- ja tilinpätössanasto
Taloustieto, Helsinki 1995
Kansallisbibliografiasta löytyi myös teos: Kirjanpito ja verotus: opetusmoniste
Osa 1: Kirjanpidon perusteet, tilinpäätös, kustannuslaskenta ja budjetointi, kirjanpidon keskeinen sanasto.
Tämä on Teknillisen korkeakoulun julkaisu vuodelta 1994.
Tästä vaikeasta aiheesta löytyy muutamia kirjoja. Uusimpia kirjoja ovat Jacqueline Wilsonin Tatuoitu äiti ja Kahden kodin välillä, jotka käsittelevät nykyperheiden ongelmia lasten kannalta. Myös Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet kertoo fantasian avulla lastenkotilasten kohtaloista. Vähän vanhempia kirjoja ovat Taru Mäkisen Kultainen salama ja murtovarkaat sekä Karkulaiset, jotka kertovat perheväkivallasta. Vanha klassikko Willie itkupilli (Magorian) kertoo riipaisevan tarinan Englannista. Keskustelun herättäjänä voisi toimia Saara Laihon kuvakirja Urhea Pikku-Nalle, jossa on tietoisku myös kasvattajille. Insestistä on useampia kirjoja, mutta ne on yleensä tarkoitettu vähän vanhemmille. Erna Oslandin Punaisen huoneen tytössä päähenkilö...
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Janette on englantilainen muunnelma nimestä Johanna. Muita muunnelmia ovat Jane, Janet, Janetta. Johanna on Johanneksen sisarnimi ja merkitsee "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen. Janette otettiin Suomen amanakkaan v. 2000.
Nimiasioissa kannattaa käyttää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Kirjoita hakuruutuun sanat johanna etunimet. Sieltä löytyy monenlaista kivaa lisätietoa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Oulunkylän korkeus merenpinnasta on paikasta riippuen keskimäärin 15-20 metriä.Tieto on saatu maanmittaushallituksesta. Jos haluaa tietyn paikan korkeuden erikseen, kannattaa soittaa kaupunkimittausosaston asikaspalveluun.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Ehkä tavallisin suomenkielinen vastine nimelle Middle America Trench on Keski-Amerikan hauta.
"Täälläkin on syvänteitä, kuten Keski-Amerikan hauta (6662 m) ja maailman pisin (4500 km) hauta, etelää kohti syvenevä Perun ja Chilen hauta (Antofagastan kohdalla syvyys 8055 m)."
(Tyynimeri. Otavan suuri ensyklopedia [10]. Otava, 1981)
Stephen Hutchinsonin ja Lawrence E. Hawkinsin kirjassa Maailman valtameret (Gummerus, 2008) tämän syvänteen nimenä on Väli-Amerikan hauta. Joissakin kartoissa (esim. WSOY:n suuri maailmankartasto) näkee käytettävän myös nimeä Meksikon hauta.
