Jari Tervon Pohjan hovi kertoo miesporukan edestakaisesta taksimatkasta Rovaniemeltä Sodankylään tarkoituksena etsiä kadonnutta lompakkoa. Matkan aikana ryypätään ja kerrotaan tarinoita, jotka ovat kirjassa tärkeämmät kuin itse matka. Parhaiten saat tietoa kirjasta lukemalla sen itse. Lyhyen juoniselosteen löydät Jari Tervoa esittelevältä sivulta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), joka löytyy kirjastosta. Netillä on lukijan arviointi sivulla http://www.vastela.net/paula/tervopoh.htm . Lukuisiin kirja-arvosteluihin voit tutustua kirjastossa. Aikakauslehtiarvosteluja on lehdissä:
Suomen kuvalehti 1992, nro 41, sivu 65
Kaltio 1992, nro 5, sivu 189
Parnasso 1991, nro 6, sivu...
Jyväskylän kaupunginkirjston kokoelmasta löytyy useita kirjoja, etenkin muistelmia, joissa käsitellään sotaorpoutta. Hakemalla tietokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/ asiasanalla sotaorvot näette teokset ja voitte myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Sodan jälkeen erilaiset järjestöt, esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry sekä monet kansalaisjärjestöt avustivat ja tukivat sodasta eri tavoin kärsineitä perheitä, myös sotaorpoja. Näistä asioista löytyy varmasti tietoa em. järjetöjen historiikeista.
Nykyisin mahdollisesti saatavia sosiaali- ja terveyspalveluavustuksia tai KELAN antamia avustuksia voi tiedustella oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimen virastoista sekä paikallisesta tai valtakunnallisesta Kelan...
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Paavo Rauskanen on kirjoittanut ainoastaan kysyjän mainitsemat kirjat.
Paavo Rauskasella on oma kotisivu internetissä.
http://www.mantta.fi/~paalra/
Siellä voi lukea nettidekkarin nimeltä "Rikos vai rangaistus". Vieritä kotisivua alas ja klikkaa nimeä.
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja suomalaiset, venäläiset, rakkaus, rakkausromaanit, viihdekirjallisuus, kaunokirjallisuus, esiin nousi muutamia teoksia.
Laila Hirvisaari (ent. Hietamies):
Vuoksen helmi
Grand Hotel
Myrskyn edellä
Fredrik Lång: Venäjän serkku
-suomalainen tutkija lähtee venäläisen laulajattaren perässä Pietariin
Aleksej Skarov: Pelkkä nimi
-historiallinen rakkausromaani 1700-luvulta, pikkuvihan ajalta
Venäjäksi löytyy ainakin
Jaremenko-Tolstoi, Vladimir: Moi-moi : roman bez vranja (2002)
-eroottinen romaani
Sihvoin ja Sihvomaa ovat niin harvinaisia sukunimiä, ettei niiden selitystä löydy nimikirjoista. Nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Sihvoin –nimisiä on 8 miestä ja 8 naista, Sihvomaa –nimisiä 5 miestä ja 8 naista. Kumpikin sukunimi on kuitenkin ilmeisesti johdettu nimestä Sihvo, johon sanotaan sisältyvän miehen etunimi Sihvo, jota on Suomessa käytetty Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeksi Sihvo on voinut siirtyä suvun kantaisän tai talon nimestä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvun Käkisalmesta. Sihvo sukunimeä on lähinnä etelä-karjalainen. (Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000). Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet on suojattu.
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja...
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Helsingin kaupunginkirjastossa on VHS-DVD-diditointilaite Pasilan ja Töölön kirjastoissa, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla ja Myllypuron mediakirjastossa. VHS-kasetin voi siis kopioida DVD-levylle, ei CD-levylle. Laite on myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa. Tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Laitteen voi varata puhelimitse, kirjastossa tai tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy
Aika kannattaa varata etukäteen, koska laitteet ovat varsin kysyttyjä. Tällä hetkellä tänään (31.12.) näyttäisi olevan vapaata aikaa Kohtaamispaikalla klo 11-13 ja 14-16, Töölössä 12.30-14 ja 15-16....
Metsä ääniä -nimistä runoa ei löytynyt Lauri Pohjanpään kokoelmista. Kollegani kutenkin tunnisti runon. Sen nimi on Metsän puhelu. . Toiseksi viimeinen säkeistö on lähes muistamasi mukainen: vain sanan maailmassa tilalla on kaupungeissa. Runo on Helmet-kirjastoissa ainakin Pohjanpään kokoelmissa Metsän satuja ja Valitut runot. Se löytyy myös tämän blogin sivuilta:
http://laguuni.blogspot.fi/2008/04/metsn-puhelu.html
Auringon laskiessa aavikoilla lämpö haihtuu hyvin nopeasti ilmakehään, koska alueen yläpuolella ei ole pilviä pidättämässä lämpömassaa lähellä maanpintaa. Siksi lämpötila voi laskea jopa 40-45 astetta alemmaksi kuin päivällä mitattu ylin lämpöaste.
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko#Aavikoiden_ilmasto
Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan Nimrod oli Kuusin poika, maailman
ensimmäisiä hallitsijoita, suurmetsästäjä, muinaisbabylonialaisten ja assyrialaisten kaupunkien ja valtakuntien perustaja. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, sen 10. luvussa, jakeissa 8-12 puhutaan hänestä.
Suuren metsästyksen, sodan ja myrskyn jumalan nimi Ninurta tai Nimurta muistuttaa kielellisesti Nimrodia. Vielä nykyään viittaavat paikannimet vanhan kertomuksen sankariin. Sellaisia ovat Nimrud (Kelah) Niiniven lähellä ja Birs Nimrud (Borsippa) Baabelin luona.
Seija Markkasen Start point: English for beginners –kirja ei ole enää myynnissä, mutta joistakin kirjastoista, esim. Helsingin kaupunginkirjastosta, sen voi saada kaukolainaksi. Kaukolainaus tehdään oman kunnan kirjaston kautta.
Esiopetukseen tarkoitettuja englannin kielen kirjoja ei näyttäisi olevan tarjolla. Ala-asteen oppikirjoja on jonkin verran myytävänä (esim. Chris Holobek [et al.] What’s on tai Tarja Heino [et al.] OK English), mutta niiden käyttäminen tietysti vaatii jo aika sujuvaa lukutaitoa.
Ehkä oppimateriaalina voisi käyttää Bartl Almuthin kirjaa Leikitään englanniksi (leikkejä kouluun ja lapsiryhmille) tai Ankallisenglantia: ensimmäinen kielilukemisto –teosta. Almuthin kirja on myynnissä, mutta Ankallisenglannista on painos...
