Asunto-osakeyhtiölain 8 §
Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
HE 24/2009 s. 157
Voimassa olevan lain 50 §:n 1 momenttia vastaavasti 2 momentissa säädetään, että hallituksessa, jossa on yksi tai kaksi jäsentä, on lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Edelleen voimassa olevan lain tapaan säädetään, että varajäseneen sovelletaan, mitä varsinaisesta jäsenestä on säädetty. Säännös koskee suoranaisesti muun muassa varajäsenen valintaa, toimikautta, toimen lakkaamista ja kelpoisuutta toimia jäsenenä. Varajäsenellä on kuitenkin hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii...
Uusia painoksia tosiaan taidetaan julkaista klassikkoteoksista enemmän kuin aivan uusia suomennoksia. Syy on epäilemättä suureksi osaksi taloudellinen: uusi suomennos maksaa, kun taas vanhasta suomennoksesta voidaan ottaa uusia painoksia halvemmalla tai jopa ilman maksuja, jos kustantamolla on siihen oikeudet. Välillä toki vanha suomennoskin voi olla vain niin hyvä, ettei uudelle suomennokselle ole tarvetta.
Toisinaan taas kieli saattaa vanhentua. Esimerkiksi Pentti Saarikosken suomennos . D. Salingerin romaanista ”Sieppari ruispellossa” (1961) oli aikanaan varsin ansiokas, mutta sen puhekieli ei enää aukene yhtä hyvin nykyajan lukijalle. Siksi Tammi käännätti sen uudestaan Arto Schroderuksella, jonka kääntämänä ”Sieppari ruispellossa” (...
Soveltuvuus viittaa tutkinnon sisältöjen hyödyllisyyteen haettavan tehtävän näkökulmasta. Kirjastotyössä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisia osaamisia ja soveltuvuuden kriteeriä on tulkittu laajasti.
Kysymyksessä olevan kaltainen koulutus on soveltuva, jos hakija on suorittanut alemman tai ylemmän tutkinnon.
Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen sivuilta Johdatus tieteenfilosofiaan ja rationaaliseen ajatteluun löytyy paradigman määritelmä, http://www.helsinki.fi/teol/steol/opetus/materia/y11tent.htm
Paradigma sisältää jonkin tieteenalan hyväksytyt teoriat, metodit, työskentelytavat, sovellutukset sekä tiedeyhteisön yleiset näkemykset tieteestä, maailmasta, arvoista jne. Normaalitiede on se kehityksen
vaihe, jossa vallitseva paradigma määrää tutkimuksen suunnan, hyväksyttävät tulokset ja metodit. Normaalitiede voi joutua kriisiin, kun sen eteen kasautuu kysymyksiä, joita ei voida enää ratkaista ko. paradigman puitteissa.
Selkeä diskonfirmaation määritelmä on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian verkko-opintojen sivulla...
Hyödyllisiä teoksia voisivat olla esim. seuraavat:
* Talvitie, Jyrki K:Kaupan perussanakirja:Suomi-englanti-ruotsi-saksa. 1993.
* Luotonen, Eero:Risk management and insurances : basic concepts. 1993.
* Haapajärvi, Auli:Vakuutusalan sanakirja : suomi-venäjä-englanti = Slovar' strahovyh terminov : finsko-russko-anglijskij = Insurance glossary : Finnish-Russian-English. 1999.
Vakuutusalan koulutuskeskuksen sivuilta ( http://www.vakes.fi/svkk/2000/index.html ) löytyi vielä:
* Pentikäinen, T.:Thesaurus of some key insurance terms. 1996.
(Koulutuskeskukselta kannattanee kysyä vinkkejä joka tapauksessa...)
Näiden lisäksi apua voisi olla yleisemmistäkin liike-elämään tai liiketalouteen liittyvistä englannin kielen oppikirjoista ja...
Hei!
Tässä joitain, jotka tuntuisivat sopivilta:
Waldteufel, EmilFamous waltzes (cd)
Vacher, ÉmileCreateur du genre musette (cd) : javas, polkas, valses 1927-1939
Ugarte, EnriqueValse musette (cd)
Paris musette (cd)
Denécheau Jâse Musette: Le musette à Paris (cd)
Tämän lisäksi Edith Piafilta ja Mireille Mathieulta löytyy myös valsseja. Heidän levytyksiinsä kannattaa tutustua.
Vielä tulee mieleen iki-ihana klassikko "Sous de ciel de Paris" eli "Pariisin taivaan alla.
Internet-osoitteessa http://www.paroles.net/ löytyy tietoa ranskalaisista chansoneista, myös valsseja täältä löytyy.
Business books-sarjaan kuuluva teos: 500 liikekirjettä : yrityksen mallikirjeet, Tietosanoma 1990 sisältää kahdentoista sivun verran kiitoskirjemalleja. Muita liikekirjeenvaihtoon opastavia kirjoja ovat: Arajuuri, Yrjö: Liiketekstien käsikirja, Hietalahden kirja 1987; Työelämän viestintä /Kyllikki Alajärvi et al., WSOY 1995 sekä hieman uudempi: Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä, Mac Laser 2002. Myös vieraskielisissä liikekirjeenvaihdon oppaissa olevia kiitoskirjemalleja voi käyttää soveltaen, muun muassa Meriläinen, Outi: Business letters, thank-you notes & telephoning, Txt Works Finland 1998.
Kyllä monia muitakin Blytonin kirjoja löytyy vielä paljonkin Helmet-kirjastojen kokoelmista(www.helmet.fi). Voit tehdä haun "Blyton and not Viisikko" ja rajata edelleen materiaaliksi kirjan ja kieleksi suomen. Saadaan seuraavanlaisia hakutuloksia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Blyton+and+not+Viisikko&search…
Näitä kirjoja voit sitten varata tai etsiä Helmet-haun kautta
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Turun kaupunginkirjastosta myydään poistokirjoina vain kulunutta ja vanhentunutta aineistoa. Sinun kannattaa kysyä tätä kirjaa antikvariaateista. Turussa on myös kustantajien jäännöserien erikoisliike Turun huokeat kirjat (Hansatori 2. krs.), josta voit kysäistä kirjaa. Internetissä on myös Nettidivari Antikka, josta voi tarkistaa tällä hetkellä yhdentoista antikvariaatin kokoelmia osoitteessa http://www.antikka.net/
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Tarkoitat varmaan palloa, josta käytetään myös nimityksiä terapiapallo, jättipallo ja tasapainopallo. Se on suuri pallo, jonka päällä voi tehdä erilaisia jumppaliikkeitä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi kirjaa, joissa on näille palloille jumppaohjeita: Pirjo Huovisen Jänteväksi jättipallolla ja Lisa Westlaken englanninkielinen Strong to the core. Huovisen kirja on hankittu Helsingin pääkirjastoon ja Espoon Leppävaaran, Ison omenan ja Nöykkiön kirjastoihin ja Westlaken kirja Vantaan Myyrmäen ja Espoon Leppävaaran kirjastoihin. Nettisivuilta, joita kyllä löytyi paljon, en onnistunut löytämään jumppaohjeita, vaan ne viittasivat erilaisiin jumpparyhmiin tai palloa myyviin liikkeisiin. Liikuntaseurojen kautta voisi ehkä...
Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
Fredmans epistel 79 löytyy suomennettuna teoksesta Bellman, Carl Michael, Fredmanin epistoloita. Suomentanut Unto Kupiainen Karisto 1957 , ss.140-143. Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Teoksesta löytyy myös uudempia painoksia, joita on saatavana muistakin kirjastoista.
Bacchi orden'ia en löytänyt mistään suomennettuna. Joitakin erilaisia laulukokoelmia löytyy, mutta niistä mistään en valitettavasti löytänyt suomennettuna ko. runoa. Kuoropartituurista "200 kvartettsånger" (: utgivna av Sällskapet M.M. / Under redaktion av K. G. Hedberg. Helsingfors : Sällskapet M.M., 1958) löytyy Bacchi orden, mutta ruotsiksi. Partituuri löytyy Tikkurilan kirjastosta.
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Gilkyson & Deer & Millerin säveltämä ja sanoittama "Green Fields" (suomeksi "Vihreät niityt") tunnetaan Virossa nimellä "Rohelised Niidud". Kappaleen sanat löytyvät internetistä osoitteista:
http://www.lap.ttu.ee/~muhw/lyrics.php?action=show&id=104490
http://www.justsomelyrics.com/1012678/Noorkuu-Rohelised-Niidud-Lyrics
Wikipedian listasta löytyy vain suomennettu tuotanto. Täydellinen teosluettelo löytyy The Enid Blyton Societyn sivuilta, jossa teokset on ryhmitelty lajityyppien ja sarjojen mukaan: http://www.enidblytonsociety.co.uk/author/book-listing.php
Wikipedian englanninkieliseltä sivulta löytyy myös täydellinen teosluettelo: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_books_by_Enid_Blyton
Albert Camus'n Sivullisesta on tehty elokuva, nimeltään Lo Straniero (1967) ja ohjaajana Luchino Visconti. Internet Movie Database -tietokannan (http://akas.imdb.com) mukaan sitä ei valitettavasti ole julkaistu DVD:nä.
Andre Giden Pastoraalisinfonia on myös filmatisoitu (La symphonie pastoral, 1946), ohjaajanaan Jean Delannoy. Se on julkaistu DVD:nä, mutta sitä ei ole saatavana Suomen kirjastoista. Kaukolainan tilaaminen ulkomailta on toki tarvittaessa mahdollista.
