Kyseessä voisi olla Eeva Kilven runo Legenda kokoelmasta Animalia (1987). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2008)
Saat runon sähköpostiisi.
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Omat tekstit ja kuvat ym. voi suojata tallentamalla ne "Omat tiedostot-kansioon" ja varmuuskopioimalla tämä kansio säännöllisesti. Kopioinnin voi tehdä esim. hiiren oikean näppäimen kopioi liitä toimintojen avulla. Varmuuskopiot voi ottaa esim. muistitikulle tai CD-R-levylle.
Jos käyttöjärjestelmä joudutaan asentamaan uudelleen tietokoneessa olevat omat tiedostot ja koneeseen tallentamasi ohjelmat menetetään. Tämän vuoksi on syytä tehdä kaikista henkilökohtaisista tiedostoista varmuuskopio.
Kiinto- eli kovalevyllä sijaitsee käyttöjärjestelmä ja käytettävät ohjelmat. Jos käyttöjärjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä, käyttöjärjestelmää voi yrittää korjata tietokoneen mukana mahdollisesti tulleella käyttöjärjestelmän CD-levyllä....
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Turun kaupunginkirjaston salasanan voi itse vaihtaa, jos muistaa vanhan salasanan. Kun on kirjautunut Vaskissa http://www.turku.fi/vaski sisään "Omiin tietoihin", sivun alaosassa on kohta "Vaihda salasana".
Mutta koska olet unohtanut salasanasi, sinun täytyy tulla kirjastoosi vaihtamaan se. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan...
Suomalaisen ralliautoilun historiasta kertovat mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän suurajot 1951 - 1990. 1000 lakes rally (1990)
- Mäkinen, Marko: Elämää suuremmalla vaihteella (2001)
- Mäkinen, Marko: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta (2000)
- Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia (1999)
Kansainvälisemmältä kannalta asiaa lähestyvät esim.:
- Boddy, William: The History of Motor Racing (1977)
- Campbell, David: Rallying. 21 years of World Championships (1995)
- Lurani, Giovanni: A History of Motor Racing (1972)
- Robson, Graham: An Illustrated History of Rallying (1981)
Formula-ajojen historista kertovat mm. Juha Kärkkäisen Suomalainen formula 1 -historia 1950 - 96 (1996) ja Adriano Cimarostin The Complete History of Grand Prix Motor...
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Hei!
Kyseessä on varmaankin Emmi Jurkan esittämä Hilda Husso elokuvassa Kun on tunteet. Elokuvasta löytyy tietoja esim. sivulta http://yle.fi/teema/tv-arkisto/id14386.html
Monologi taas löytyy Maria Jotunin teoksista, esim. Novelleja, Novelleja ja muuta proosaa, Maria Jotunin ihmisiä.
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
Tarkoitatko lähihoitajan työn historiaa, joka liittyy perhetyöhön ja esimerkiksi kotisairaanhoitoon? Kovin paljon aiheesta ei löytynyt, alla kuitenkin muutama toivoakseni hyödyllinen lähde.
Kirjassa Kehittyvä kotihoito (Eija-Riitta Ikonen, 3. p. 2013) käsitellään mm. kotihoidon historiaa. Lähihoitajan työn historiasta löytyy tietoa tästä kirjasta: SuPer 1988-2010: lähin hoitaja -tärkein hoitaja! (Markku Silvennoinen, 2012). Kirsi Törmäsen päättötyö käsittelee lähihoitajien työtä kotikasvattajina: Kotikasvatuksen historia (Kemin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, 1997)
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
