Pekka Laaksosen laulu Kiitos elämän lahjasta sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja valoksi ja voimaksi (Aurinko Kustannus, 2010)
Sanat Lasse Heikkilän lauluun Niin kuin on hanki valkoinen löydät nuottijulkaisusta Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa (Aikamedia, 2008).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
On hyvin vaikea antaa sinulle kattavaa vastausta, kun Suomessa yleisiä kirjastoja on yli 400! Jokaisella on varmaan vähän eri käytäntö.
Noin yleisesti uskoisin, että aika monet pyrkivät ottamaan kesätyöntekijäksi (ne, jotka niitä ottavat) koulutettuja/koulutuksessa olevia, mutta aina kannattaa yrittää.
Monissa kunnissa kunnan omille nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, jotka useasti arvotaan. Kysy tällaista mahdollisuutta omasta kunnastasi.
Jos haluat itse soittaa kotipaikkakuntasi lähellä oleviin kirjastoihin ja tiedustella, niin kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. näiltä Kirjastot.fi -sivuilta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi
Onnea kesätyöpaikan haussa!
Suomalainen mentaliteetti on paljolti moniheimoinen asia: pohjalaisuus poikkeaa esimerkiksi karjalaisuudesta melko lailla. Koska Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla ei ole käännetty islanniksi, ehdottaisin sen sijaan Tuntematonta sotilasta. Se on ruotsiksi Okänd soldat, tanskaksi Den ukendte soldat, norjaksi Ukjent soldat ja islanniksi Opekkti hermadurinn. Tiedot ovat peräisin Sulo Haltsosen ja Rauni Purasen teoksesta Kaunokirjallisuutemme käännöksiä. Uudemmaksi suomalaiseksi kirjaksi valitsisin Arto Paasilinnan
pohjoismaisille kielillekin käännetyn Jäniksen vuoden.Eikö päähenkilö Vatasen maallepaossa olekin jotakin perin suomalaista? Se on ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi Harens år. Islanniksi se on Ar hérans.
Pohjoismaista...
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai...
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä...
Erkki Liikasen kappale Lätkä Lentää on ilmeisesti ilmestynyt ainoastaan Saipan kustantamana singlenä vuonna 1981. Singlen b-puolella on sama kappale instrumentaaliversiona. Sitä ei näytä olevan erilaisilla lätkäkokoelmillakaan, joita on muutama viime vuosina ilmestynyt.
Kävin läpi maakuntakirjastojen Manda-tietokannan ja musiikkitietokannan Violan, mutta kummastakaan ei löytynyt tätä singleä. Se ei ole kovin suuri ihme, koska kirjastoihin ei hankita juuri lainkaan singlejä.
Vuodesta 1981 lähtien Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat vapaakappalelain perusteella saaneet näytekappaleet kaikista suomalaisista levyistä, joten niistä levy pitäisi löytyä. Nämä näytekappaleet ovat kuitenkin käsittääkseni ainoastaan tutkijoiden...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Koska olit valinnut kunnaksi Helsingi, vastaan Helsingin kaupunginkirjaston osalta.
Kirjan Harkimoiden hattutemppu hankinta jäädytettiin, koska kaupunginkanslian lainopillinen osasto suositti lausunnossaan, että kirjasto pidättäytyy ko. kirjan lainaamisesta yleisölle toistaiseksi. Syynä oli se, että myös kirjan levittämisestä uhattiin nostaa kunnianloukkaussyyte.
Tulee vielä muistaa, että Suomessa julkaistaan vuosittain noin 13000 kirjaa ja Helsingin kaupunginkirjastoon niistä hankitaan noin puolet.
Raamatun sanotaan vievän tekstitiedostona (txt) noin 4 megatavua tilaa. Raamatun sivumäärä on noin 1400 sivua. Näin megatavuun mahtuisi noin 350 sivuinen kirja.
Lähde: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjaformaatit/tiedostoformaatteja/
1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta:
http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html
Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19
Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991)
2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,...
Ensimmäinen kirjastokortti Turun kaupunginkirjastossa on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle annettu kortti maksaa aikuisille 25 mk ja lapsille 10 mk. Tarkemmat tiedot saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Kannattaa tutustua seuraaviin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta poimittuihin teoksiin:
Suomi silloin kerran : näin elettiin vuosina 1944-1956
Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi / Meri, Utrio
1930-luvun lama teollisuuskaupungissa. II : Lama, pula ja työttömyys : tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938 / Jarmo Peltola
Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa / Satu Jaatinen
Sodan liepeillä : kasvun aikaa, lapsuus ja nuoruus / Rauno Salonen
Kotirintaman lapset / Hanna Pukkila
Lapsi sodan varjossa / Taina Almgren
Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka / Heikki Waris
Haussa voi käyttää vuosikymmeniä esim. 1930-luku ja yhdistää tämä toiseen asiasanaan esim. lapsuus ja kohdistaa haku...
Kyllä, Tapiolan kirjastosta löytyy kopiokone aivan lainaustiksin vierestä, hissiä vastapäätä. Kopiot maksavat 0,40€/arkki ja ne maksetaan ennen kopiointia kolikoilla maksuautomaattiin.
