Hei,
Vanhan rahan arvon määrittäminen sitä näkemättä on aina vaikeaa ja vähän riskialtistakin. Esimerkiksi setelin kohdalla rahan kunnon ja yleisyyden lisäksi sen arvoon saattavat joissain tapauksissa vaikuttaa esimerkiksi setelissä olevat nimikirjoitusyhdistelmät, vesileiman asento, mahdolliset painovirheet… jne.
Tavanomainen 100 markan seteli vuodelta 1957 on huippukuntoisena (=uuden veroisena) noin 15-20 euron arvoinen, kuluneena kappaleena muutaman euron. Jos kyseessä on ns. tähtiseteli, jossa numeron yhteydessä on tähtimerkki, on rahan arvo huippukuntoisena noin 100 euroa.
Tähtisetelit olivat seteleitä, joita käytettiin korvaamaan setelipainatuksessa syntyneet vialliset setelit. Setelinipussahan setelit ovat numerojärjestyksessä. Kun...
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja.
Talentum, 2010 6. uud. p.
http://www.helmet.fi/record=b1977953~S9*fin
Asiakirjamallit. Talentum, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1858814~S9*fin
Keskinäiden testamentin malleja ei oikein löydy nettisivuilta ilmaiseksi.
Palvelustamme löytyi seuraava vastaus:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ec1a71f0-866d-410…
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/...
Tuulia on suomalainen nimi, joka ilmeisesti pohjautuu nimiin Tuulikki ja Tuuli. Kaikkien näiden nimien taustalla on yleiskielinen sana tuuli. Almanakkaan Tuulia otettiin vuonna 1950. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Viikunahillo on maistuva makupari esimerkiksi pehmeille ja koville juustoille. Se sopii erinomaisesti juustotarjottimelle voimakasaromisten juustojen, esimerkiksi manchegon ja homejuustojen, varsinkin sinihomejuustojen kanssa. Mausteinen viikunahillo sopii lisäksi paahtoleivälle.Viikunahillo käy myös joulun juustopöytään esimerkiksi machegon, valko- tai sinihomejuuston, piparkakkujen tai kaurakeksien ja glögin kanssa. Raikkautta tarjoiluun tuovat rypäleet ja kypsät päärynät.
Itse tehty ja kauniisti pakattu viikunahillo on myös hieno lahjaidea.
Reseptejä:
https://aamuset.fi/artikkeli/4712467/Itse+tehty+viikunahillo+on+juustoj…
https://www.ess.fi/teemat/161164
https...
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht…...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Jos asiaa tarkastellaan tekijänoikeuslain näkökulmasta, pitää ensiksi tulkita, onko resepti teos eli tarpeeksi omaperäinen tuotos saadakseen lain suojaa. Vallitseva käsitys näyttää olevan, etteivät reseptit yleisesti ottaen ole niin omaperäisiä, että tekijänoikeuslaki suojaisi niitä. Esimerkiksi osoitteista http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… ja http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… löytyvissä tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa on katsottu, ettei resepti nauti suojaa...
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1874 1 hopeamarkan kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-100 €. Suomen Numismaatikkoliiton (www. numismaatikko.fi/ ) huutokaupoissa v.2006 v.1874 kolikko näyttäisi myydyn 20,- € hintaan Keski-Suomen Numismaatikkojen huutokaupassa 18.3.06 ja v. 1952 500 mk olympiakolikko 25,- € hintaan.
Julkaisun nimiölehti tarkoittaa nimiösivua ja sen kääntöpuolta. Nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään julkaisun tekijä/tekijät, nimeke/nimekkeet, osan numero jos kyseessä on moniosainen teos sekä julkaisutiedot (=kustantaja ja/tai julkaisija, kustannuspaikka/-paikat ja julkaisuvuosi). Nimiösivun kääntöpuolella ilmoitetaan painos, copyright-tieto, mahdollisten avustajien nimet, ISBN-tunnus sekä kirjapaino ja kirjapainon kotipaikka.
Lisäksi toimittajat ilmoitetaan nimiösivulla, ja nimien yhteyteen liitetään maininta "toimittajat" tai vastaava. Kustantajana pidetään yksityishenkilöä tai yhteisöä, joka kustantaa julkiseen käyttöön tarkoitetun kirjan riippumatta siitä, myydäänkö kirjaa vai jaetaanko ilmaiseksi.
Suomessa ISBN-tunnuksen antaa...
Nykyisin nimi Minni mielletään Walt Disneyn Mikkihiiri-kirjojen, sarjakuvien ja elokuvien suomalaisista versioista tutuksi tulleen Mikin tyttöystävän (engl. Minnie Mouse) nimeksi. Minni on kuitenkin ollut aiemminkin käytössä etunimenä Jeminan ja Vilhelmiinan lyhentymänä, jollaisena se on Minnan rinnakkaismuoto. Vilhelmiinan ja Minnan nimipäivä on 26.5. Vilhelmiina on muinaissaksalaisen Vilhelmin (merkitys: lujatahtoinen kypäräniekka) sisarnimi.
Helena-nimen lähtökohtana lienee kreikan aurinkoa merkitsevä sana helios. Helena merkitsee aurinkoinen, valaiseva, loistava, säteilevä, soihtu. Kreikan vanhassa mytologiassa Helena on ylijumala Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenasta...
Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että heidän kokoelmistaan löytyy tietoa asiasta. "The Oxford Companion to Sports & Games" kirjan mukaan ensimmäinen maininta tulosmaininta on Oxfordissa vuonna 1850 juostusta kisasta. Kisa juostiin maastojuoksuna, joten on mahdollista, että radalla on ollut vesieste aivan samoin kuin hevosten maastoradoilla. Suomen Urheilukirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
Hei hoo! -nimisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Lasten kultainen laulukirja, osa 3
Lasten toivelaulukirja
Suuri lastenlaulukirja, osa 2
Toinen kysytty laulu on luultavasti nimeltään Tee työtäs laulellen. Siitä on olemassa ainakin kaksi erilaista suomennosta. Se löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja
Suuri toivelaulukirja : lastenlaulut
Suuri toivelaulukirja, osa 4
Suomen kansalaine tarvitsee Schengen alueella matkustaessaan koko matkan ajan voimassa olevan matkustusasiakirjan. Periaatteessa siis kotiinpaluupäivään asti voimassa oleva passi riittää. Kohdemaa saattaa vaatia asiakirjalle pidempää voimassaoloa ja pian vanhentumassa olevasta asiakirjasta voi olla haittaa esim. valuutanvaihdossa tai muussa virallisessa asioinnissa.
"Suomen kansalaisella täytyy yleensä olla mukana passi, kun hän poistuu Suomesta. Viranomainen ei yleensä tarkista matkustusasiakirjaa, kun liikut Schengen-maiden välillä. Sinun on kuitenkin pidettävä mukana voimassa olevaa kussakin jäsenmaassa hyväksyttyä matkustusasiakirjaa, eli passia tai uudenmallista henkilökorttia.
Huomaa, että kuljetusyhtiöt saattavat...
Runo löytyy tosiaan netistä monilta sivuilta. Alkuperää tai tekijää sille ei valitettavasti löytynyt. Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
