Robert Brobergin laulun Maria Theresa (myös muodossa Maria Therese) on äänittänyt Finntrio vuonna 1968. Sen on suomentanut Jyrki Lindström. Kappale on näillä levyillä: Finntrio–Hootenanny Trio Folk-Kansio ja Finntrio: Matkan varrelta. Tiedot löytyivät Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.htm
Folkkansio on lainattavissa Helsingissä Pääkirjaston varastossa sekä Kannelmäen kirjastossa.
Kyllä löytyy. Helmet sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X kuorsa** ja aineistorajauksella cd-levy saadaan kaksi äänitehoste cd-levyä:
55 waanzinnige geluiden : voor video filmers en discjockeys
sisältö: Sekalaisia ihmisääniä (naurua, itkua ym.) ja ihmisen tuottamaa hälyä (vihellyksiä, kuorsausta ym.)
Stakkato : Die Hörtest-CD von AUDIO
sisältö: soittimien, kirkonkellon, särkyvän lasin, luonnon, moottoreiden, keilaamisen, jalkapallostadionin, ilotulituksen, aplodien, kuorsauksen ja hiljaisuuden ääniä, sekä testisignaaleja.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kuorsausta sisältyy seuraaviin myös Helmet-hausta löytyviin cd-levyihin:
Noiruttu Pohojam'maa / Rehupiikles kappale Iiskan tupairylli = Looking out my backdoor, sisältö:...
Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen.
Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja.
Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen...
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Esimerkiksi seuraavat satukirjat voisivat tulla kyseeseen:
Aurinkolintu ja kaamoksen korppi , Tammi, 2000
Viheliäinen vihtahousu: tarinoita piruista, peikoista ja muista omituisista otuksista , BTJ Kirjastopalvelu, 1997
Lentonoidan poika--saamelaisia satuja , WSOY, 1978
Arvilyn satuja , Otava, 1943
Zacharias Topelius, Sampo Lappelill.
Satumetsosta voi hakea lisää osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form2
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Aale Tynniltä on ruotsinnettu ainakin toista kymmentä runoa. "Kaarisiltaa" (kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen", 1949) ei niiden joukossa tiettävästi ole.
Tynnin runojen ruotsinnoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:
Rundt, Joel: "Fågeln flyger långt : finsk dikt i svensk tolkning". Helsingfors: Söderström, 1952. Sisältää runot
"Undret" ("Ihme", kokoelmasta "Lähde ja matkamies", 1943)
"Mörkret" ("Pimeys", kokoelmasta "Lehtimaja", 1946)
"Kunskapens träd" ("Tiedon puu", kokoelmasta "Soiva metsä", 1947).
"Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna". Saml. av Tua Forsström och Märta Tikkanen. Stockholm: Trevi, 1984. Sisältää runot
"Ensamhet" ("Yksinäisyys", kokoelmasta "Kynttilänsydän", 1938)
"Vissla, höst" ("...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Googlesta voi löytää jotain aiheesta hakemalla esim. sanoilla funny russian bumper stickers. Voisi vielä lisätä female driver tms.
Googlen kuvahaulla voi myös hakea esim. näillä sanoilla
прикольные наклейки
ehkä löytyy jotain.
Kirjastoasiantuntemus auttaa tässä kohden taidearvioitsijan löytymisessä. Arvioinnin voivat antaa esimerkiksi Bukowskin taidehuutokauppa, toimintatavat ovat puhelin, toimistolla käynti tai lomake ( http://www.bukowskis.com/sell), tässä linkki
arviointilomakkeeseen (http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online).
Hagelstam huutokaupat(http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot) ohjeistaa asiakkaitaan toimistolla arkisin klo 9-17. Tiedustelut ja ajanvaraukset p. 09-6877990. Käyntiosoite: Bulevardi 9 A, 2. krs., 00120 Helsinki. Sähköpostiosoitte on hagelstam@hagelstam.fi ja yritys toteaa vastaavansa sähköpostitse tulleisiin arviointeihin sähköpostilla tai puhelimitse. Arviointipyyntöjen suuri määrä saattaa ajoittain viivästyttää kysymysten...
Kuten museoissa, myös arkistoissa aineisto on pääosin ainutkertaista eli uniikkia. Museot keskittyvät kuitenkin esineisiin, arkistot erilaisiin dokumentteihin (teksti, ääni, kuva). Tyypillisiä arkistodokumentteja ovat kirjeet ja sävellyskäsikirjoitukset.
Arkistoaineistoa ei yleensä koskaan anneta lainaksi, vaan sitä tutkitaan joko kyseisen arkiston tiloissa tai verkon kautta, kun aineisto on saatavana digitoituna.
Pääosa kirjastoista on julkisia, mutta arkistopuolella on myös yksityisiä laitoksia.
Hyvän yleiskuvan arkistoista saa Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkistot
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomalainen mentaliteetti on paljolti moniheimoinen asia: pohjalaisuus poikkeaa esimerkiksi karjalaisuudesta melko lailla. Koska Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla ei ole käännetty islanniksi, ehdottaisin sen sijaan Tuntematonta sotilasta. Se on ruotsiksi Okänd soldat, tanskaksi Den ukendte soldat, norjaksi Ukjent soldat ja islanniksi Opekkti hermadurinn. Tiedot ovat peräisin Sulo Haltsosen ja Rauni Purasen teoksesta Kaunokirjallisuutemme käännöksiä. Uudemmaksi suomalaiseksi kirjaksi valitsisin Arto Paasilinnan
pohjoismaisille kielillekin käännetyn Jäniksen vuoden.Eikö päähenkilö Vatasen maallepaossa olekin jotakin perin suomalaista? Se on ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi Harens år. Islanniksi se on Ar hérans.
Pohjoismaista...
Sama kysymys lähetettiin viime viikolla ruotsiksi. Tässä linkki annettuun vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/administration/tools/asklibrarian/Update.aspx?q… Ymmärrän, että haet nimenomaan englanninkielisiä romaaneja, kuten aiempikin kysyjä. Aiheet ovat suhteellisen raskaita ja kovin kevyttä luettavaa niistä on vaikea löytää. John O´Brianin Leaving Las Vegas lienee siis vakavuudestaan huolimatta melko helposti lähestyttävä teos. Lisäksi se käsittelee kahtakin sosiaalisten kysymysten aluetta: alkoholismia ja prostituutiota.
Seuraavassa joitakin sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä englanninkielisiä romaaneja alkoholismista, eriarvoisuudesta, huumeriippuvuudesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, perheväkivallasta, rasismista ja vammaisuudesta....
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä...
