Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Kyllä, konsolipelien lainaus on vastikään aloitettu Tampereella. Pelit löytyvät tietokannasta aivan samoin kuin mikä tahansa muu kirjastoaineisto. Pelien laina-aika on kaksi viikkoa. Yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa PIKI-kirjastojen konsolipelejä enintään 5 kpl. Kirjasto ei lainaa pelikonsoleita eikä pelien oheislaitteita.
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Jari Tervon Pohjan hovi kertoo miesporukan edestakaisesta taksimatkasta Rovaniemeltä Sodankylään tarkoituksena etsiä kadonnutta lompakkoa. Matkan aikana ryypätään ja kerrotaan tarinoita, jotka ovat kirjassa tärkeämmät kuin itse matka. Parhaiten saat tietoa kirjasta lukemalla sen itse. Lyhyen juoniselosteen löydät Jari Tervoa esittelevältä sivulta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), joka löytyy kirjastosta. Netillä on lukijan arviointi sivulla http://www.vastela.net/paula/tervopoh.htm . Lukuisiin kirja-arvosteluihin voit tutustua kirjastossa. Aikakauslehtiarvosteluja on lehdissä:
Suomen kuvalehti 1992, nro 41, sivu 65
Kaltio 1992, nro 5, sivu 189
Parnasso 1991, nro 6, sivu...
Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. -- Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac).
”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme...
Keski-Suomen museon julkaisusarjassa Keski-Suomi : Keski-Suomen museoyhdistyksen julkaisuja 19 (1992), s. 172-209, on ilmestynyt Auli Jämsäsen kirjoittama artikkeli ”Arkkitehti Yrjö Blomstedt Keski-Suomessa”.
Keski-Suomen museossa on myös vuonna 1982 järjestetty näyttely arkkitehti Yrjö Blomstedtin elämästä ja toiminnasta. Näyttelyyn liittyy julkaisu ”Kansallisromantikon elämäntyö”, joka on julkaistu Keski-Suomen museon monistesarjassa 4/82.
Blomstedin Jyväskylän ajasta kertoo teos:
”Työ miehen kunnia : arkkitehti Yrjö Blomstedt Jyväskylän seminaarin lehtorina vuosina 1898-1912” / [toim. Pirjo Vuorinen]. Jyväskylä, 1996.
Taustatietoa arkkitehti Yrjö Blomstedtista voi hakea myös Suomen kansallisbiografiasta
www.kansallisbiografia.fi...
Tämä Lasse Mårtensonin säveltämä kappale on julkaista hyvin monilla äänitteillä ja monien laulajien esittämänä, mutta yhdelläkään niistä Lasse Mårtenson ei itse laula sitä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola). Yhdessä instrumentaaliesityksessä hän on yhtenä soittajana: Voiko sen sanoa toisinkin. Jumala rakastaa maailmaa. Kyseessä on ääninauha jumalanpalvelusohjelmasta vuodelta 1967.
Tiedot levytyksistä löytyvät Violasta:
https://finna.fi
Osa niistä löytyy myös Ylen Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jumala+rakastaa+maailm…
Teos Haastattelun analyysi sisältää Marja Alastalon ja Maria Åkermanin artikkelin Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Myös Tutkimushaastattelun käsikirjassa käsitellään asiantuntijahaastattelua menetelmänä. Molemmmat teokset ovat Johanna Ruusuvuoren, Pirjo Nikanderin ja Matti Hyvärisen toimittamia.
Englanniksi aihetta käsitellään perinpohjaisesti teoksessa Interviewing experts (Palgrave Macmillan, 2009). Sen ovat toimittaneet Alexander Bogner, Beate Littig ja Wolfgang Menz. Kirjaa ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista, mutta se on saatavilla PDF-muodossa esim. www.researchgate.net -sivustolta.
Erkki Liikasen kappale Lätkä Lentää on ilmeisesti ilmestynyt ainoastaan Saipan kustantamana singlenä vuonna 1981. Singlen b-puolella on sama kappale instrumentaaliversiona. Sitä ei näytä olevan erilaisilla lätkäkokoelmillakaan, joita on muutama viime vuosina ilmestynyt.
Kävin läpi maakuntakirjastojen Manda-tietokannan ja musiikkitietokannan Violan, mutta kummastakaan ei löytynyt tätä singleä. Se ei ole kovin suuri ihme, koska kirjastoihin ei hankita juuri lainkaan singlejä.
Vuodesta 1981 lähtien Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat vapaakappalelain perusteella saaneet näytekappaleet kaikista suomalaisista levyistä, joten niistä levy pitäisi löytyä. Nämä näytekappaleet ovat kuitenkin käsittääkseni ainoastaan tutkijoiden...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi maailman setelirahojen hakuteos:
Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues 1368-1960 / edited by Neil Shafer & George S. Cuhaj.
Kirja on käytettävissä Itäkeskuksen kirjaston tietopalvelussa.
Museoviraston kirjastossa olisi niinikään seuraavanlainen hakuteos:
Grosses Lexikon der Numismatik / Tyll Kroha. Germany : Bertelsmann , 1997.
Kirja on sijoitettuna Kansallismuseon käsikirjastoon ja sen saatavuutta on hyvä tiedustella Museoviraston kirjastosta.
Kirjaston yhteystiedot:
Nervanderink. 13
puh. 40509213
avoinna: Ma-ti,to 9-16, ke,pe 9-12
Internetistä löytyi vielä seuraavanlainen sivusto, josta toivottavasti on myös apua:
http://sammler.com/coins/inflation.htm
Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
Runo löytyy P. Mustapään kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle, WSOY 1945 (1.p.)
Jos haluat lainata kirjan kirjastosta, sijaintitiedot löytyvät täältä
http://www.helmet.fi/
Muumimania -blogin mukaan Millenium -mukin mediaanihinta on noin 250€. Mediaanihinnat on laskettu huuto.net:issä myytyjen mukien myyntihinnoista.
http://muumimania.blogspot.fi/p/hintaseuranta.html
Aamulehden logolla varustettu Millenium -muki oli taasen myyty ihan äskettäin 421€:lla. https://www.huuto.net/kohteet/arabian-muumimuki-millenium--v-1999---200…
Yhteyttäessään kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä auringon säteilyenergian avulla sokeriksi ja hapeksi. Omassa soluhengityksessään kasvi tarvitsee kuitenkin happea. Sen avulla sokerista vapautuu energiaan kasvin omaan aineenvaihduntaan, kasvuun ja liikkeisiin. Kasvien hapenkulutus on kuitenkin paljon pienempää kuin tuotto.
Lähteet:
Ruokatieto: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvit
Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
