Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Sama kysymys lähetettiin viime viikolla ruotsiksi. Tässä linkki annettuun vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/administration/tools/asklibrarian/Update.aspx?q… Ymmärrän, että haet nimenomaan englanninkielisiä romaaneja, kuten aiempikin kysyjä. Aiheet ovat suhteellisen raskaita ja kovin kevyttä luettavaa niistä on vaikea löytää. John O´Brianin Leaving Las Vegas lienee siis vakavuudestaan huolimatta melko helposti lähestyttävä teos. Lisäksi se käsittelee kahtakin sosiaalisten kysymysten aluetta: alkoholismia ja prostituutiota.
Seuraavassa joitakin sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä englanninkielisiä romaaneja alkoholismista, eriarvoisuudesta, huumeriippuvuudesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, perheväkivallasta, rasismista ja vammaisuudesta....
Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
On hyvin vaikea antaa sinulle kattavaa vastausta, kun Suomessa yleisiä kirjastoja on yli 400! Jokaisella on varmaan vähän eri käytäntö.
Noin yleisesti uskoisin, että aika monet pyrkivät ottamaan kesätyöntekijäksi (ne, jotka niitä ottavat) koulutettuja/koulutuksessa olevia, mutta aina kannattaa yrittää.
Monissa kunnissa kunnan omille nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, jotka useasti arvotaan. Kysy tällaista mahdollisuutta omasta kunnastasi.
Jos haluat itse soittaa kotipaikkakuntasi lähellä oleviin kirjastoihin ja tiedustella, niin kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. näiltä Kirjastot.fi -sivuilta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi
Onnea kesätyöpaikan haussa!
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai...
Kyllä löytyy. Helmet sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X kuorsa** ja aineistorajauksella cd-levy saadaan kaksi äänitehoste cd-levyä:
55 waanzinnige geluiden : voor video filmers en discjockeys
sisältö: Sekalaisia ihmisääniä (naurua, itkua ym.) ja ihmisen tuottamaa hälyä (vihellyksiä, kuorsausta ym.)
Stakkato : Die Hörtest-CD von AUDIO
sisältö: soittimien, kirkonkellon, särkyvän lasin, luonnon, moottoreiden, keilaamisen, jalkapallostadionin, ilotulituksen, aplodien, kuorsauksen ja hiljaisuuden ääniä, sekä testisignaaleja.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kuorsausta sisältyy seuraaviin myös Helmet-hausta löytyviin cd-levyihin:
Noiruttu Pohojam'maa / Rehupiikles kappale Iiskan tupairylli = Looking out my backdoor, sisältö:...
Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210).
Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi....
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa on paljonkin käännetty irlantilaista kaunokirjallisuutta suomeksi. Niistä katolilaisuutta käsittelevät asiasanojen mukaan ainakin
Binchy, Maeve: Italian illat
Doyle, Evelyn: Evelyn
McCabe, Patrick: Pikku teurastaja
Thoene, Bodie: Irlanti-kronikka (4 osaa: Vain joki virtaa vapaana, Enkelten kielin, Tuhkasta toivo nousee, Kaikki joet mereen)
Näiden lisäksi voi mainita myös Wilson, Robert McLiam: Eureka Street, Belfast ja Ripley Bogle, joka tosin sijoittuu Lontooseen, mutta mukana on kuvausta päähenkilön lapsuudesta Irlannissa. Myös Roddy Doylelta on käännetty useita romaaneja, jotka sijoittuvat Irlantiin.
Tietokirjallisuudessa ei ole samanlaista runsautta. Suomenkielisiä Irlantia ja/tai katolisuutta...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Jerry ja Jerri on sama nimi. Nimipäiväkin lienee sama. Kirjassa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimea, kirjoittanut Juri Nummelin ja Elina Teerijoki todetaan että Jero, Jeri ja Jerri oovat väännetty Jeromesta (Kreikan "pyhää nimeä tarkoittava etunimi) ja muunnos Jerrystä.
KIrjaa voi lukea tai lainata kirjastoissa.
Turun kaupunginkirjaston Huumori-lajiryhmä on toistaiseksi aika kapea (vitsikirjoja ja muita samantapaisia). Se perustuu aivan oikein tähän Verkko- YKL:n fiktiivisen aineiston lisäluokkaan huumori: http://ykl.kirjastot.fi/ ,jonka kuvailu löytyy sivuston yläpalkista (=yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän verkko-versio). Tulevaisuudessa kirjastomme huumori -lajiryhmän kattavuus arvioidaan uudelleen.
Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta löytyy sekä asiasanalla huumori tai vitsit aiempia vastauksia osittain samantapaisiin kysymyksiin (yleensä kysytään jonkin toisen lajin huumorikirjallisuutta): http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Esimerkiksi Kirjallisuuden sanastosta (86.03 Hosiaisluoma, Yrjö) löytyy huumorin lyhyt...
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
