Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän...
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
VSP = vastakkaisen sukupuolen paras koira.Kennelliiton sivustolla kerrotaan koiranäyttelyiden arvostelusta:"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo...
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Runon nimi on Jumala on kaikkialla (Gud) kokoelmasta Landet som icke är.
Maailmassa ei kellään ole aikaa
paitsi yksin Jumalalla.
Ja sen tähden tulevat kaikki kukat hänen luokseen,
ja kukista viimeinen,
lemmikki, pyytää häneltä enemmän loistoa
sinisiin silmiinsä,
ja muurahainen pyytää häneltä suurempaa voimaa
tarttuakseen korteen.
Ja mehiläiset pyytävät häneltä väkevämpää voittolaulua
purppuranpunaisia ruusuja varten.
Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksissä.
Kun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla
ja kissa emäntänsä.
Se oli suuri ilo heille molemmille,
mutta kaikkein suurin oli se, että Jumala oli vienyt heidät yhteen
ja tahtonut heille tämän ihmeellisen ystävyyden neljänätoista vuotena.
Ortodoksimunkkien ja -nunnien elämää kuvaavia muistelmia ja romaaneja ovat esimerkiksi
Panteleimon, arkkimandriitta: Timanttiristi : munkin tie (1992)
Panteleimon, arkkimandriitta: Unen laiva : luostarivanhuksen elämä (1994)
Panteleimon, arkkimandriitta: Isä Johannes : Valamon vanhuksen skeemaigumeni Johanneksen (1974-1958) elämäkerta (1985)
Vanhanen, Mauri: Konevitsan kellot : historiallinen romaani (2001)
Kristodulos, arkkimandriitta: Pyhän vuoren vanhus Paisios (2000)
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, ihmeidentekijä Karjalasta (2000)
Currier, Alvin Alexsi: Pyhittäjä Sergei Radonesilaisen ihmeellinen elämä (2001)
Kristoduli, sisar: Pienet pyhiinvaeltajat (2003; löytyy lastenosastoilta)
Pyhän vuoren vanhus Paisioksen opetuksia /...
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Teoksesta Ylisirniö, Unto : Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. (Kalle Päätalon seura , 1989) selviää, että kyseinen sana tarkoittaa nivusta, jalan taivetta reidessä.
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus...
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta...
Kielitomiston sanakirjan mukaan 'sukupolvì' ja 'ikäpolvi' tarkoittavat samaa asiaa, mutta sanaa 'sukupolvi' käytetään myös kuvaannollisesti. Esimerkiksi: ensimmäisen sukupolven tietokoneet.
Listaa näistä helppolukuisista englanninkielisistä kirjoista ei löydy ainakaan Turun kaupunginkirjastosta.
Helpoimpia aloittaa ovat ainakin englanninkielen lukemistot (ns. Easy readers), jotka löytyvät meiltä luokassa 89.5072. Myöskin englanninkieliset nuortenkirjat ovat yleensä helppotajuisia kieleltään, esimerkiksi Sue Townsend ja klassikoista L.M. Montgomeryn Anne-kirjat.
Dekkareista kannattaa kokeilla Agatha Christietä, Arthur Conan Doylea, Sue Graftonia ja kauhukirjoista esim. Edgar Allan Poen novelleja. Viihdekirjallisuudesta löytyy esim. Rosamunde Pilcher, Nora Roberts. Muista nykykirjailijoista voisi kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Helen Fielding, Joanne Harris, Joanna Trollope, Fay Weldon, Nicholas Evans, Peter Mayle,...
Valinnanvaraa ei juuri taida olla: ainoa suhteellisen tuore kirjastosanasto on Miguel Beniton Bibliotekstermer, jossa ruotsin ja suomen lisäksi termit ovat englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja saksaksi. 2. painos ilmestyi 1997.
Valitettavasti romaanin ja novellin määritelmät eivät sisällä tarkkoja rajoja pituudelle.
Määritelmiä voit etsiä esim. Makupalojen kirjallisuuslinkeistä http://www.makupalat.fi/ .
Kirjastot.fi on kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden portaali. Se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi . Sieltä saa tietoa Suomen kirjastojen palveluista. Jos haluat etsiä tietyn kirjailijan teoksia niin maakuntakirjastojen aineistojen monihaku on ehkä kätevin, se löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Useimpien kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät kaupunkien ja kuntien kotisivuilta (www.kaupunginnimi.fi - ilman ä:tä ja ö:tä ja niiden tilalle a ja o, esim. www.hyvinkaa.fi). Kaukolainapyynnön voi tehdä mihin tahansa kirjastoon ja saada näin haluamansa teos lainaan, mikäli sitä ei kirjaston kokoelmissa ole.
