Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574...
Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen.
Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja.
Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen...
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy...
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Googlesta voi löytää jotain aiheesta hakemalla esim. sanoilla funny russian bumper stickers. Voisi vielä lisätä female driver tms.
Googlen kuvahaulla voi myös hakea esim. näillä sanoilla
прикольные наклейки
ehkä löytyy jotain.
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä...
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet- kirjastosta eli kaupunginkirjastojen toimipisteestä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Korttia varten pitää ilmoittaa osoite ja esittää voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Helsingin kaupunginkirjaston kiinteistä toimipisteistä kaikkiin lukuunottamatta Roihuvuoren, Suomenlinnan ja Töölön kirjastoa on pääsy pyörätuolilla. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden aukioloajat, yhteystiedot ja merkintä pääsystä pyörätuolilla on nähtävissä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Martti Innasen kirjoista on HelMet- kirjastoista saatavilla teos Frank...
Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Kirjasta on tehty useita elokuvaversioita, mutta ainoa kirjastojen kokoelmista löytynyt on entisessä Neuvostoliitossa filmattu Desjat negritjat. Elokuva on luonnollisesti venäjänkielinen, mutta siinä on englanninkielinen tekstitys ja ääniraita. DVD-elokuva kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin.
