Tietoa käänöksistä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, joka on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa cd-rom -muodossa asiakkaiden käytössä. Sieltä löytyy tällä hetkellä seuraavat romaanit:
Jansson Tove: Il libro dell'estate, Milano, Iperborea, 1989.
Magia d'estate, Firenze, Vallechi editore, 1959
Magia d'inverno, Rirenze, Vallechi editore, 1961
Moomin, Milano, Milano libri edizione, 1975
L'onesta bugiarda, Milano, Iperborea, 1989
Viaggio con bagaglio leggero, Milano, Iperborea, 1994
Kalevala, poema nazionale finnico, Firenze, G.C. Sansoni, 4.ed., 1984
Kallas, Aino: Il pastore dei Reigi, Milano, Valentino Bompiani, 1941
La sposa de lupo,...
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
Osakkeita varten tulee lahjansaajalla olla arvo-osuustili.
Pankeista esimerkiksi Nordean sivuilta löytyy vastaus kysymykseen: "Haluaisin lahjoittaa lapselleni osakkeita, miten se tapahtuu?" Vastaus käsittellee myös isovanhempien lahjoituksia.
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksi…
Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuustili on yksityiselle suomalaiselle sijoittajalle pääosin ilmaista. APK:n arvo-osuustili sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi saatujen osakkeiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Lisää tietoa Pörssisäätiön sivulta http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;160;257&id=5835
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1.
En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys...
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15...
Ensimmäinen kirjastokortti Turun kaupunginkirjastossa on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle annettu kortti maksaa aikuisille 25 mk ja lapsille 10 mk. Tarkemmat tiedot saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Aakkoset ovat tietyn systeemin mukaisessa järjestyksessä olevat kirjoitusmerkit.
Suomessa käytössä oleva aakkosjärjestys on: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
Tässä vuosina 2008-2012 ilmestyneitä kotimaisia lasten ja nuorten fantasiasarjoja. Otin mukaan sarjat, joihin on ilmestynyt osia kysymänäsi aikana, vaikka ensimmäinen osa olisikin tullut jo aiemmin.
Aarnio, Reetta: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartijat
Aho, Tuuli: Kuikansulka, Pääsky ja Yötuuli, Lumen tytär
Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi (Lumen ja jään maa -sarja)
Holopainen, Anu: Welman tytöt, Sisarpuut, Viinikauppias, Yölaakso, Varjoja, Matkalaiset (Syysmaa -sarja)
Honkapää, Päivi: Viides tuuli, Meren alku, Taivaan paino
Kanto, Anneli: Tähystäjäneito, Korkea puoliso (Kuparisaari-sarja)
Karri, Meri-Pilvi: Taikakypärän ryöstö, Pahan paluu, Uusi uhka
Kauhanen, Karoliina: Caroline ja...
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta:
http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html
Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19
Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991)
2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,...
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Hei!
Terve.fi-sivuston artikkelin mukaan rähmänä tunnettu erite silmässä koostuu esimerkiksi limasta, hylätyistä soluista tai kehon omista "jätteistä" eli rasvasta ja pölystä, joita silmäluomesta irtoaa. Sulkeutuessaan silmäluomi kuljettaa näitä eritteitä kyynelnesteen mukana alaluomelle ja/tai silmäkulmiin, joihin rähmä alkaa näin pikkuhiljaa muodostumaan. Rähmän väri voi vaihdella, mutta yleisimmin se on sävyltään vaalean kermaista tai kellertävää; kirkkaampi keltainen sävy tai vihreä rähmä viittaa yleensä aktiivisiin bakteereihin ja virustartuntoihin, jolloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. (Terve.fi, viitattu 11.4.2022)
Allergioiden yleisimpiin oireisiin silmien rähmiminen ei kuitenkaan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "sivu" voi olla useita merkityksiä.
Sivua voidaan käyttää myös postpositiona ja prepositiona: ohi, ohitse.
"Hyvä tilaisuus meni sivu suun."
"Puhua sivu suunsa" harkitsemattomasti.
"Maailman sivu [= aina, kautta aikojen] on näin tehty".
Murteellisesti adverbina:
"Mennä sivu tervehtimättä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sivu?searchMode=all
Sanalla "maailma" on myös useita merkityksiä, sitä käytetään ajan ilmauksissa.
"Joskus, ennen maailmassa" joskus, entisinä aikoina.
"Tähän maailman, nykymaailman aikaan" nykyään, nykypäivinä.
"Sotia on käyty maailman sivu" kaikkina aikoina, kautta aikojen, aina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen.
Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja.
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Fay/Faye on tullut nimenä käyttöön englanninkielisessä maailmassa 1800-luvun lopulla. Todennäköisimmin se on lähtöisin muinaisenglannin sanasta faie, nykykielinen vastine fairy 'keiju, haltiatar'.
Lähteet:
Stewart, George R.
American given names. - 1979.
http://www.behindthename.com/
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
