Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Nimi Aapo on kuten itsekin mainitsit Aabraham-nimen kansanomainen muoto. Abraham(hepr. isä rakastaa, pidennys nimestä Abram, isä on korotettu, korkea, muistuttaa myös heprean sanoja, jotka merkitsevät "kansojen paljouden isää" ks. 1. Moos. 17:5) Vanhassa testamentissa Israelin kansan ensimmmäinen patriarkka. Suomen almanakassa Aapo on ollut vuodesta 1929. Aapo nimen käyttöä on aikoinaan lisännyt Seitsemän veljeksen maltillinen, viisas Aapo. Lisää tietoja nimistä saat lähikirjastosi nimikirjoista. Nämä tiedot on otettu Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjasta ja Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Kirja kannattaa aina lukea itse. Silloin sen juonesta saa parhaiten poimittua itselleen tärkeät asiat.
Tuntemattoman juonesta ei ole hyviä tiivistelmiä, koska se kuuluu koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Halutaan välttää tahatonta plagiointia.
Koulukinon oppimateriaaleihin kannattaa tutustua, http://www.koulukino.fi/?id=3167. Elokuvan tapahtumat ovat samat kuin kirjan. Elokuvankin voi katsoa Kavin sivulla, https://elokuvapolku.kavi.fi/fi/katso-elokuvia/tuntematon-sotilas.
Kirjojen suomi kertoo ytimekkäästi:"Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa tiivistyy suomalaisuuden ytimenä pidetyt piirteet: sisu, osaaminen, sitkeys ja ylpeys suomalaisuudesta." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03...
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Täytekakku ilmestyi suomalaisiin kahvipöytiin 1920-luvulla. Kakku oli hillolla täytetty ja koristettu paahdetuilla kaurahiutaleilla, joskus kermavaahdollakin. (Suuri leivontakirja: Kotilieden parhaat leivonnaiset, 1987, s.151)
Historiikissa Kulman takana Elanto! (2005, s.175) kerrotaan että 1960- ja 1970-luvuilla kakkujen ulkonäössä tapahtui muutos värikkäämpään suuntaan. Tyypillisiä kakunpäällisiä olivat esim. marsipaanikoristeet. Eräästä kuvatekstistä käy ilmi, että Elanto usein loi jouluksi erikoisuuksia, esim. käpykakku kuului aina sesongin valikoimaan.
Marsipaani on käytetty vuosisatoja sokerileipurin keittiössä. Dick Harrisonin kirjan Historiebok för kakälskare (2003, s.86) mukaan tämä mantelituote on ollut tunnettu jo 1300-...
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Liikkeelle voi lähteä Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta. Väestötietojärjestelmän perustamista (1971) edeltäviä vuosia koskevien tietojen ja usein vakituista asuinpaikkaansa vaihtaneiden osalta myös vuosien 1971-82 osoitetietojen jäljittäminen vaatii jo turvautumista muihinkin arkistolähteisiin (paikalliset rekisteriviranomaiset).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx
"Tässä Väestörekisterikeskuksen palvelussa voit tarkastaa tietoja, joita Sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja...
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson...
Barokin pukumuodista lyhyesti suomen kielellä on esim. seuraavissa kirjoissa:
Hansen, Henny Harald : Muotipuku kautta aikojen : pukuhistoriallinen värikuvasto, 1957
Kuitunen, Arja-Liisa : Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Koskimies, Lilli : Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin, 1984
Peacok, John : Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990
Barokin pukumuodista Suomessa on olemassa kokonainen kirja, tutkimus:
Pylkkänen, Riitta : Barokin pukumuoti Suomessa 1620-1720, 1970
Kirjojen saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraavanlainen:
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Kirjastotoiminnan tilastoja vuodelta 2009 voi tutkia internetissä sivulla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastojen lukumääriä voi tarkastella eri näkökulmista.
Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirjastojen lukumäärä on 863. (Tämä vastaus tarkoittaa kunnan- tai kaupunginkirjaston osastoja tai yksiköitä. Esim. Jyväskylässä niitä on 17 ja ne kuuluvat samaan kaupunginkirjastoon.)
Pääkirjastoja Suomessa on 319.
Tieteelliset kirjastot:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/organization.do?action=list&organ…
Hallinnollia yksiköitä on 103.
Toimipisteitä on 348.
Erikoiskirjastoja on myös satoja, niiden lukumäärää ei löydy Erikoiskirjastojen sivuilta. Osa on mukana Erikoiskirjastot.fi -sivustossa, osan...
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista...
Barbara Taylor Bradfordin kirjoittamaan Harten perheen tarinaan kuuluu tätä nykyä seitsemän kirjaa:
1. Rahan ruhtinatar
2. Unelmien valtiatar
3. Nainen ylitse muiden
4. Emman salaisuus
5. Onnen yllätykset
6. Tahtonaiset
7. Suvun vihollinen
Sarjan kuudennen kirjan Tahtonaisten takakannen esittelytekstissä tosin sanotaan, että teos on viimeinen osa tässä sukutarinassa. Harten tavaratalosukuun liittyviä ihmisiä kuitenkin tavataan myös Tahtonaisten jälkeen ilmestyneessä romaanissa Suvun vihollinen, ja Barbara Taylor Bradfordin virallisella amerikkalaisella verkkosivulla tämä teos (Breaking the rules) mainitaan nimenomaisesti sarjan seitsemäntenä kirjana.
http://www.barbarataylorbradford.com/hartefamilysaga.htm
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen...
Jos kyseessä on valtion omistama alue, kullanhuuhdontaan tarvitaan kullanhuuhdontalupa (Kaivoslaki 621/2011 22 §). Kullanhuuhdontaluvan haltijalla on oikeus hyödyntää kullanhuuhdonnan sivutuotteena irtomaasta löytyneitä jalo- ja korukiviä sekä kultaesiintymiä (621/2011 23 §). Kaivoslaissa ei erikseen kielletä omalta maalta löytyneiden esiintymien hyödyntämistä eli omasta maasta löytyneet kultaesiintymät sekä kullanhuuhdonnan sivutuotteena löytyneet jalo- ja korukivet ovat näin ollen maanomistajan omaisuutta. Tosin kaikkeen kaivostoimintaan tarvitaan kaivoslupa. Luvat myöntää Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Luvan saamiseen vaikuttavat monet muut säädökset ja lait, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulaki. Laki löytyy...
