Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina.
Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/).
Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa...
Täytekakku ilmestyi suomalaisiin kahvipöytiin 1920-luvulla. Kakku oli hillolla täytetty ja koristettu paahdetuilla kaurahiutaleilla, joskus kermavaahdollakin. (Suuri leivontakirja: Kotilieden parhaat leivonnaiset, 1987, s.151)
Historiikissa Kulman takana Elanto! (2005, s.175) kerrotaan että 1960- ja 1970-luvuilla kakkujen ulkonäössä tapahtui muutos värikkäämpään suuntaan. Tyypillisiä kakunpäällisiä olivat esim. marsipaanikoristeet. Eräästä kuvatekstistä käy ilmi, että Elanto usein loi jouluksi erikoisuuksia, esim. käpykakku kuului aina sesongin valikoimaan.
Marsipaani on käytetty vuosisatoja sokerileipurin keittiössä. Dick Harrisonin kirjan Historiebok för kakälskare (2003, s.86) mukaan tämä mantelituote on ollut tunnettu jo 1300-...
Kaunis ja sointuva Silja-nimi on peräisin latinasta. Se on ollut Caecilus -suvun nimi.
Sanana caecus merkitsee "sokea".
Samasta latinalaisesta alkuperästä juontavat myös nimet Cecilia, Cecile, Cilia.
Kyllä, Tove Janssonin muumikirjat edustavat modernismia. Janssonin muumikirjat olivat ilmestyessään jotakin aivan uutta ja omaperäistä kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Suomeksihan ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät vasta useita vuosia alkukielisen ruotsinkielisen painoksen jälkeen. (Muumipapan urotyötkin ilmestyi suomeksi vasta 1963, vaikka alkuteos oli ilmestynyt jo vuonna 1950.)
Suomenkielisessä lastenkirjallisuudessa oltiin siis askeleen jäljessä ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden kehityksestä. Jos suomenkielisessä maailmassa Janssonin teokset edustivat jotakin uutta ja ihmeellistä, niin suomenruotsalaisissa kodeissa oli luettu jo useita vuosia aikaisemmin ruotsalaisen Astrid Lindgrenin modernia Peppi Pitkätossua.
Jansson...
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista...
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut...
Lainaus on seuraavanlainen:
"-Tavallaan maapallossa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. -Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää..."
Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.
Tutkielmia ja kirjoituksia...
Liikkeelle voi lähteä Väestörekisterikeskuksen Omien tietojen tarkastus -palvelusta. Väestötietojärjestelmän perustamista (1971) edeltäviä vuosia koskevien tietojen ja usein vakituista asuinpaikkaansa vaihtaneiden osalta myös vuosien 1971-82 osoitetietojen jäljittäminen vaatii jo turvautumista muihinkin arkistolähteisiin (paikalliset rekisteriviranomaiset).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx
"Tässä Väestörekisterikeskuksen palvelussa voit tarkastaa tietoja, joita Sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään. Voit tarkastaa voimassaolevat henkilötietosi, nimihistoriatietosi sekä mahdolliset kiinteistö- ja rakennusomistuksesi. Voit tarkastaa myös väestötietojärjestelmään tallennetut asuinhistoriatietosi. Muita historiatietoja...
Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953):
1)juhannuspäivä siirrettiin kesäkuun 24. päivältä kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin,
2)Marian ilmestyspäivä siirrettiin maaliskuun 25. päivältä maaliskuun 22. ja 28. väliseen sunnuntaihin, niinä vuosina jolloin tämä päivä olisi palmusunnuntai tai pääsiäinen kuitenkin palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin,
ja
3)lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen...
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Barbara Taylor Bradfordin kirjoittamaan Harten perheen tarinaan kuuluu tätä nykyä seitsemän kirjaa:
1. Rahan ruhtinatar
2. Unelmien valtiatar
3. Nainen ylitse muiden
4. Emman salaisuus
5. Onnen yllätykset
6. Tahtonaiset
7. Suvun vihollinen
Sarjan kuudennen kirjan Tahtonaisten takakannen esittelytekstissä tosin sanotaan, että teos on viimeinen osa tässä sukutarinassa. Harten tavaratalosukuun liittyviä ihmisiä kuitenkin tavataan myös Tahtonaisten jälkeen ilmestyneessä romaanissa Suvun vihollinen, ja Barbara Taylor Bradfordin virallisella amerikkalaisella verkkosivulla tämä teos (Breaking the rules) mainitaan nimenomaisesti sarjan seitsemäntenä kirjana.
http://www.barbarataylorbradford.com/hartefamilysaga.htm
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
Sanonta "in dire straits" tarkoittaa "to be in an extremely difficult or serious situation" eli olla (äärimmäisen) tukalassa tilanteessa, hankalassa paikassa, pahassa pulassa.
Lähde:
Longman dictionary of contemporary English
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti ja vielä voi rajata Tampereen kirjastot ruksaamalla sen.
Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraavanlainen:
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
