Stellan Piste on ainakin näissä nuottijulkaisuissa: 101 suomipopin klassikkoa ja Suomipopin helmiä, osa 4. Sisältää sanat, melodian, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Sanat myös netistä http://www.lyrics007.com/Stella%20Lyrics/Piste.%20Lyrics.html
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...
Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta löytyy paljon. Tässä joitakin uusimpia julkaisuja.
Ympäristönsuojelu ja vastuu:
Meille annettu maa, pohjoisen kirkon ympäristökirja.Toim. Timo Helenius, Edita 2007.
Maailman tila 2007, urbaani tulevaisuutemme. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa, Gaudeamus 2007.
Arkielämän ympäristöpolitiikka. Toim. Ilmo Massa & Sanna Ahonen, Gaudeamus 2006.
Ympäristövastuu työpaikalla. Säästä luontoa ja rahaa. Toim. Silja Sarkkinen, Edita 2006.
Luonnonvarat, ympäristö ja oikeudenmukaisuus:
Köyhdytetyt, ihmiskunnan epävirallinen enemmistö. Wilska, Kent ym. Like 2004.
Oikeudenmukaisuus ja ympäristö. Toim. Ari Lehtinen & Pertti Rannikko. Gaudeamus 2003.
Kulutus ja etiikka:
Laine, Sofia, Kahvin hinta,...
Noora on lyhennelmä nimestä Elenora. Suomen almanakassa tämän nimen perinteinen päivä on 11.7 Noora vuodesta 1973, ruotsinkielisessä almanakassamme on samana päivänä myös Nora.
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Hei!
Terve.fi-sivuston artikkelin mukaan rähmänä tunnettu erite silmässä koostuu esimerkiksi limasta, hylätyistä soluista tai kehon omista "jätteistä" eli rasvasta ja pölystä, joita silmäluomesta irtoaa. Sulkeutuessaan silmäluomi kuljettaa näitä eritteitä kyynelnesteen mukana alaluomelle ja/tai silmäkulmiin, joihin rähmä alkaa näin pikkuhiljaa muodostumaan. Rähmän väri voi vaihdella, mutta yleisimmin se on sävyltään vaalean kermaista tai kellertävää; kirkkaampi keltainen sävy tai vihreä rähmä viittaa yleensä aktiivisiin bakteereihin ja virustartuntoihin, jolloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. (Terve.fi, viitattu 11.4.2022)
Allergioiden yleisimpiin oireisiin silmien rähmiminen ei kuitenkaan...
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa...
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaan (6. tark., korj. ja laaj.laitos. - Helsinki : Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2006) mukaan kirjan hinta on (ollut) 210 €.
Netin kautta kirja löytyi myytävänä hintaan 269 kr.
http://www.bok.nu/George_Fredrik_Granfelt/Finlands_ridderskaps_och_adel…
Seuraavissa isommissa nettiantikvariaateissa kirjaa ei tällä hetkellä ollut saatavilla, mutta sivustoja kannattaa seurata tai lähettää sinne kyselyjä
http://www.antikka.net
http://www.antikvariat.net
http://www.classica.se
http://www.ilab-lila.com
Kirjan harvinaisuudesta ja arvosta kannattaa kysyä myös Hagelstamin kirjakaupasta (Kansainvälinen bibliofiilinen antikvariaatti)
http://www.hagelstam.net/PublishedService?file=page&pageID=18&freePage=…...
Kirjasta on tehty useita elokuvaversioita, mutta ainoa kirjastojen kokoelmista löytynyt on entisessä Neuvostoliitossa filmattu Desjat negritjat. Elokuva on luonnollisesti venäjänkielinen, mutta siinä on englanninkielinen tekstitys ja ääniraita. DVD-elokuva kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin.
MTV3:n sarjaa Helppo elämä on esitetty kolme tuotantokautta alunperin vuosina 2009, 2010 ja 2011. Uusintoina on estetty ensimmäinen tuotantokausi vuonna 2013 ja osa toisesta tänä vuonna, 2014:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helppo_el%C3%A4m%C3%A4
Jostakin syystä koko toista tuotantokautta ei kuitenkaan ole uusittu. Syytä tähän kannattaa kysyä MTV3:n palautesivun kautta:
http://www.mtv.fi/viihde/palaute?form_vo=ohjelmat-salkkarit2009
Sarja löytyy monista kirjastoista, mm. monista Pirkanmaan Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
