Kuvakirja:AWDRY:Tuomaksen seikkailut, KNUTSSON:Pekka Töpöhäntä-kirjat, Hannu Mäkelän:
Iso Pekka ja Pekka pieni, Kirjava Kukko-sarjassa:Päivi Romppaisen Taikaturkki.Kuvakirja:Maikki Harjan-
ne:Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Tuula Korolainen:Kuningatar Iida Iso ja Janosch: Jannesta tulee
intiaani, sekä Cole:Eläköön Eveliina. Tässä ainakin muutamia.
Aale Tynniltä on ruotsinnettu ainakin toista kymmentä runoa. "Kaarisiltaa" (kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen", 1949) ei niiden joukossa tiettävästi ole.
Tynnin runojen ruotsinnoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:
Rundt, Joel: "Fågeln flyger långt : finsk dikt i svensk tolkning". Helsingfors: Söderström, 1952. Sisältää runot
"Undret" ("Ihme", kokoelmasta "Lähde ja matkamies", 1943)
"Mörkret" ("Pimeys", kokoelmasta "Lehtimaja", 1946)
"Kunskapens träd" ("Tiedon puu", kokoelmasta "Soiva metsä", 1947).
"Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna". Saml. av Tua Forsström och Märta Tikkanen. Stockholm: Trevi, 1984. Sisältää runot
"Ensamhet" ("Yksinäisyys", kokoelmasta "Kynttilänsydän", 1938)
"Vissla, höst" ("...
Kia on lyhentymä Kristiinasta (Saarikalle: Suomaölaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 192. Kristiina-nimen historiasta voit lukea etunimikirjoista, joita löytyy kirjastosta pääasiassa luokasta 88.2903. Voit etsiä niitä suoraan hyllystä tai kirjaston LASTU-aineistotietokannasta asiasanalla "etunimet". Etunimikirjoja on myös käsikirjastossa, josta niitä ei lainata mutta niitä voi lukea kirjastossa jos kaikki lainattavat kappaleet ovat lainassa. Tietopalvelusta voi pyytää apua kirjojen etsimisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy vastauksia samaan kysymykseen: Kohtaan "etsi arkistosta" kirjoita kristiina etunimet tai kia etunimet tai kiia etunimet niin voit lukea aiempia...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana känni on todennäköisesti laina ruotsin sanasta känning.
Sanaa känning on käytetty merkityksessä 'lievä humala, hutikka'. Alunperin känning on merkinnyt tuntoa, tunnetta, tai tuntemusta.
Sanaa känni on alettu käyttää kirjakielessä 1900-luvulla, mutta puhekielessä se on esiintynty jo 1800-kvulla.
Lähteet
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen käsikirja
- Suomen sanojen alkuperä, toim. Erkki Itkonen
Www-osoite viittaa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttiin. Kysyimme asiaa sieltä ja tässä vastaus:
"En tiedä, tarkoittaako kysyjä juuri lasten- ja nuortenkirjoja, mutta koska tuossa on mainittu meidän eli Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin hakukoneemme osoite, niin pengoin vähän arkistoja. Juuri tuon nimistä listaa meillä ei ehkä ole tehty, mutta löysin pikaisella etsimisellä kolmekin eri vaihtoehtoa Onnimanni-lehdestämme.
Onnimanni-lehdessä (Onnimanni 1, 2/2000) ilmestyi Tuula Korolaisen kaksiosainen artikkeli "Lasten ja nuorten superkirjat", jossa listataan maailman merkittävimpiä lasten- ja nuortenkirjoja.
Helsingin Sanomat ja SNI toteuttivat keväällä 2004 mielikirjakyselyn, josta Seija Haapakoski kirjoittaa Onnimannissa (3/...
Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin:
”Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.”
Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
'Lämminveriset' tv-sarjaa on tarjottu kirjastoille pari viikkoa sitten, mutta Helsinkiin sitä ei hankittu yhtään kappaletta. Kannattaa seurata HelMetistä tilannetta lähiviikkojen aikana, sillä Vantaa tai Espoo on saattanut kyseistä sarjaa hankkia.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
Yön talon neljäs osa julkaistaan Risingshadow.net -sivuston mukaan suomeksi 15.8.2011. Lappeenrannan kirjastoon se tulee lainattavaksi syksyn mittaan.
Lappeenrannan kirjastossa on saatavana englanniksi sarjan viisi ensimmäistä osaa. Englanninkielisiä osia tilataan kirjastoon kesän aikana. Lainattavissa ne ovat luultavasti viimeistään kesän lopulla.
Voit tarkistaa myöhemmin kirjojen saatavuuden kirjaston aineistohaun http://weborigo.lappeenranta.fi/ kautta tai kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
Luettelo Arabimaista ja jonkin verran tietoa löytyy esim. Wikipedia-artikkelin kautta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabimaailma
Lisää tietoa vaikkapa kirjasta Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006), jonka tiedot kuitenkin pohjautuvat jo yli kymmenen vuoden takaiseen tietoon.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät tiedot mailman uskonnoista maanosittain ja maittain:
https://en.wikipedia.org/wiki/Religions_by_country
Ortodoksimunkkien ja -nunnien elämää kuvaavia muistelmia ja romaaneja ovat esimerkiksi
Panteleimon, arkkimandriitta: Timanttiristi : munkin tie (1992)
Panteleimon, arkkimandriitta: Unen laiva : luostarivanhuksen elämä (1994)
Panteleimon, arkkimandriitta: Isä Johannes : Valamon vanhuksen skeemaigumeni Johanneksen (1974-1958) elämäkerta (1985)
Vanhanen, Mauri: Konevitsan kellot : historiallinen romaani (2001)
Kristodulos, arkkimandriitta: Pyhän vuoren vanhus Paisios (2000)
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen, ihmeidentekijä Karjalasta (2000)
Currier, Alvin Alexsi: Pyhittäjä Sergei Radonesilaisen ihmeellinen elämä (2001)
Kristoduli, sisar: Pienet pyhiinvaeltajat (2003; löytyy lastenosastoilta)
Pyhän vuoren vanhus Paisioksen opetuksia /...
Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
