Ns. hampurilaispalautteen (The Hamburger Method of Constructive Criticism, joskus käytetään myös käsitettä Sandwich Rule) ideana on tarjota kriittinen palaute sekä kehitys- ja korjausehdotukset rakentavasti positiivisten palautteiden välissä ikään kuin täytteenä. http://www.tyossaoppii.fi/hamppalaute.htm
http://n8tip.com/the-hamburger-method-of-constructive-criticism-works-f…
Käsite on yleisesti käytetty, mutta mistään käsillämme olevista lähteistä ei selvinnyt onko sen alunperin kehittänyt joku yksittäinen ihminen, vai onko se syntynyt ikään kuin yhteisen kokemuksen pohjalta.
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla...
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on...
Kyltillä ilmaistaan, että auto on ulkomaiseen diplomaattikuntaan kuuluvan henkilön käytössä. Lyhenne CD tulee ranskan kielen sanoista corps diplomatique (= diplomaattikunta).
Heikki Poroila
Helsingissä ei ole enää perinteisiä bingohalleja. Viimeinen suljettiin vuonna 2015. Jotkut ravintolat, yhteisöt ja Helsingin kaupunginasukastalot ja kirjastot järjestävät bingoiltoja. Kannattaa seurata tapahtumatiedotteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tapahtumakalenterista voi hakea sanalla bingo. https://tapahtumat.hel.fi/fi/home
Sivustolta https://www.musabingo.fi/ löydät musabingokonseptin mukaisia bingopaikkoja. Bingoa pelataan lisäksi myös ainakin Om Pu -baarissa, SIltasaarenkatu 15 https://ompu.fi/
Lähde:
https://yle.fi/uutiset/3-10029112
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
Valtakunnallisesti yleiset kirjastot (mukaan lukien Kuopion kaupunginkirjasto) ovat siirtyneet/siirtyvät käyttämään yhteistä E-kirjasto-sovellusta, josta jatkossa löytyvät kirjastojen valikoimissa olevat e-kirjat ja e-äänikirjat. Toistaiseksi sovellus ei ole yhteensopiva lukulaitteiden kanssa ja tulevaisuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. E-kirjaston Usein kysyttyjen kysymysten -sivulla kerrotaan näin: "Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä." (Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymykset | Kansalliskirjasto)...
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Pirkko Routasalo on käsitellyt monessa yhteydessä fyysistä kosketusta vanhusten hoitotyössä. Hänen lisensiaatintutkimuksensa vuodelta 1993 on Kosketus vuodeosastolla olevan vanhuksen hoidossa ja se on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta seuraavat artikkelit:
-"Mitä aikuinen enää hallaamista tarttee" (Vanhustyö 6-7/1999)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan hoitamisessa hoitajan kokemana (Gerontologia 1/98)
-Fyysinen kosketus iäkkäiden potilaiden kokemana (Gerontologia 4/97)
-Kosketus iäkkäiden potilaiden hoitamisessa (Hoitotiede 3/1997)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan auttamisessa (Sairaanhoitaja 5/1997)
Muita aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat:
-Puolakka, Anna: Kosketus...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on...
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
hei,
Roope-sedän autonkuljettajan nimi on Virtanen. Varhaisimmissa sarjoissa autonkuljettajana on toiminut Aalto. Tieto löytyy nettisivulta http://www.akuankka.fi
Terveisin
Salon kaupunginkirjasto
Pääkirjasto
Marja Leskinen
Puh: 02 778 4970
http://www.salo.fi/kirjasto
Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta.
Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin...
Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on vastaus samaa aihetta koskevaan kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a8e897e5-00f…
Pukeutumista kustavilaisella ajalla käsittelevät seuraavat teokset:
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 = Costume in Finland 1750-1900, 1996
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan, 1998
Pylkkänen, Riitta: Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa, 1984
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla = Dress of gentlewomen in Finland in the 18th century, 1982
Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia : kietaisuasuista empiretyyliin, 1984.
Tietoa kampauksista ja ehostuksesta kustavilaisella ajalla on seuraavissa teoksissa...
Jäteastiaanhan nuo poistetut hampaat tavallisesti päätyvät, ellei sitten potilas niitä - syystä tai toisesta - itselleen halua. Joillakuilla olen nähnyt hampaita kaulakoruinakin, eli syyt hampaiden haluamiseen voivat olla hyvinkin moninaisia. Tahtoessasi olisit varmasti hampaasi mukaan otettavaksi saanut, ihan ilman varsinaista syytäkin - sinun olisi tarvinnut vain pyytää.
Leukaan jäänyt kolo paranee siten, että poistokuoppaan muodostuu verihyytymä ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tästä hyytymästä tulee vähitellen (vajaassa vuodessa) uutta luuta kuopan täydeltä. Jos jostakin syystä verihyytymää ei synny, seurauksena voi olla hyvin kivulias niin sanottu kuiva hammaskuoppa.
Lähteet:...
On olemassa monenlaisia leikki- ja askartelukirjoja, joita voitte käydä lainaamassa oman kuntanne kirjastosta. Tässä muutama esimerkki:
Hippa : 49 sisä- ja ulkoleikkiä, 2003
Koivula, Kirsti : Hetki leikille : lasten ojaajan kirja, 2002
Boase, Petra : Iloinen askartelukirja, 2002
Internetistä löytyy myös leikkejä, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:
http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/mita_tehtais/leikkipaikka/
Alla muutama esimerkki MLL:n leikeistä:
"Hilavitkutin
Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy "kone", joka on nimeltään...
