Lapsen viihtyvyyteen päiväkodissa voisit kokeilla valita aiheeseesi sopivimmat seuraavasta listasta. Päiväkotien toimintaa on tutkittu paljon, joten aiheesta löytyy runsaasti materiaalia.
Tosin alle seitsenvuotiaan viihtyvyyden selvittäminen ainakin itsearvioinnin kannalta on hieman monimutkaisempaa. Voisikohan sitä tarkastella vaikkapa seuraavan leikkikulttuurin muutoksen kautta, jota kirjalistan ensimmäisenä mainittu Marjatta Kallialan teos käsittelee?
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohaun kautta (http://www.libplussa.fi/) Teokset, jotka eivät tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Opetushallituksen kotisivuilta löydät...
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? Minja on sijoitettu Mineten nimipäivän jälkeen 26.5, eli Minjan päivää voidaan oletettavasti viettää samaisena päivänä. Kirjassa mainitaan myös, että Minja voi olla Vilhelmiinan muunnos, joten nimipäivän vietto sopisi myös tästä syystä kyseiselle päivämäärälle.
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Gargamel-velhon nimi viittaa ranskan kielen sanaan 'gargamelle'. Se on vanha, kansanomainen kurkkua (kehon osaa, ei vihannesta) tarkoittava sana. Erisnimenä Gargamelle esiintyy Francois Rabelaisin 1500-luvulla kirjoittamissa, Gargantua- ja Pantagruel-jättiläisistä kertovissa kirjoissa. Niissä Gargamelle on Gargantuan äiti.
Le Centre National de Ressources Textuelles et Lexicales: https://www.cnrtl.fr/etymologie/gargamelle
Wikipedia: https://fr.wikipedia.org/wiki/Gargamel
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois_Rabelais
IBAN-tilinumero on kansainvälinen tilinumero, jonka nimi tulee sanoista International Bank Account Number. Se on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien ja tulee pakolliseksi kansainvälisessä maksuliikenteessä vuoden 2007 alussa. IBAN-tilinumeron muodostumisesta ja tietoa sen käytöstä löytyy useiden pankkien ja muiden tahojen nettisivuilta. Tässä muutamia:
Nordean IBAN-sivu:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=706334
Suomen pankin IBAN-sivu: http://www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat/3.4_Maksujarjestelmat/3.4.3_K…
Englanninkielinen, ECBS:n IBAN sivusto, jossa esimerkiksi virallinen IBAN-esite (IBAN leaflet): http://www.ecbs.org/iban.htm
Euroopan unionin IBAN-sivut:
http://europa.eu.int/youreurope/nav/fi/citizens/guides/iban/fi....
Kaudella 2006 F1-autot käyttävät ns. kuivan kelin, sadekelin ja välikelin renkaita. FIA, kansainvälinen autourheiluliitto on kieltänyt slick-renkaiden käytön turvallisuussyistä. Slick-renkaat ovat sileitä eli niissä ei ole ollenkaan uria, joten ne pitävät ajoradalla kuivalla kelillä parhaiten ja vastaavasti sadekelillä huonommin. Slick-renkaita pidetään parhaimpina F1-renkaina, koska niillä arvioidaan auton vauhdin nopeutuvan 1-2 sekuntia / kierros.
Joten jos sateella ajetaan slick-renkailla, tavoitteena on nopeus, vaikkakin vaarana on vesiliirtoon joutuminen huonon pidon vuoksi.
Lisää F1-tietoutta:
http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/
http://www.fia.com/ (englanniksi)
Makupalat-aihehakemiston Formula1-sivut:
http://www.makupalat.fi/Categories....
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta:
Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia
Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia
T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista.
Tässä vielä muita kirjoja:
Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Kysyjän etsimä laulu on perinteinen suomalainen kansanlaulu, josta on tehty lukuisia sovituksia (mm. Armas Maasalo, Oskar Merikanto, Selim Palmgren, Erkki Melartin, Ilkka Kuusisto ja Martti Turunen). Perinteisten tekstien kohdalla on tavallista, että yksittäiset sanat ja ilmaisut vaihtelevat vähän sen mukaan, mistä tekstin variantti on merkitty muistiin, joten tässäkin tapauksessa lienee mahdotonta sanoa, mikä on se "alkuperäinen" teksti. Esimerkiksi Melartinilla tuossa kohdassa on sanat "nyt päivän työt jo loppunee ja pääsen lepohon".
Kysymyksestä ei voi päätellä, etsitäänkö todisteeksi äänitettä vai nuottia. Molempia on tästä laulusta tarjolla varsin paljon, joten ei oikein voi muuta kuin suositella käyntiä kirjastossa, jossa on...
Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.
https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html
Jussi Björling esittää kyseisen joululaulun O helga natt cd-levyllä En klassisk jul. Levy on tälläkin hetkellä saatavilla Kauniaisten kirjastosta. Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten kirjastoilla on yhteinen rekisteri joten Helsingin kirjastokortti kelpaa Kauniaisissa. Suosittelen soittoa Kauniaisten kirjastoon, p. 505 6401. Voitte pyytää heitä lähettämään levyn johonkin Helsingin kirjastoon, jos niin haluatte.
Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Loma-ajan palkan ja lomarahan suuruus kannattaa tarkistaa työsopimuksesta, jota työpaikalla sovelletaan. Verotoimistosta saa lisää tietoa. WWW-sivuilla on myös tietoa, seuraa vaikka jompaa kumpaa seuraavista reiteistä: 1) www.vero.fi - Asiasanat - Työnantajavelvoitteet tai 2) www.suomi.fi - Työ ja yrittäminen - Työelämä - Palkat ja sopimukset
Jos kortti katoaa:
Kortin katoamisesta tulee välittömästi ilmoittaa johonkin Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan Kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin.
Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Lainaajan vastuuseen perustuen varastetun tai kadonneen kortin väärinkäyttötapauksissa kirjasto asioi vain kortin haltijan kanssa. Yhteydet muihin mahdollisiin korvauksen maksajiin kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöön hoitaa kortin haltija itse.
Toimi näin kun kadonnutta tai varastettua kirjastokorttiasi on...
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
