Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Virallista määritelmää kirjastojen kokoluokitukselle en ole löytänyt. Irina Vikman on informaatiotutkimuksen pro gradussaan http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00154.pdf
kohdassa 4.3. Aineiston analyysin periaatteet s. 51 jakanut ristiintaulukointia varten kirjastot kolmeen kokoluokkaan : pieniin (alle 5000 asukkaan), keskisuuriin (5001-75000 asukkaan) ja suuriin (yli 75000 asukkaan kuntien kirjastoihin). Kokoluokituksessaan hän ei viittaa mihinkään auktoriteettiin.
Olen lähettänyt kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelulistalle, mutta yhtään vastausta ei ole tullut. Ilmoitan, jos virallinen määritelmä löytyy.
Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:...
Kirjastokorttisi on jo valmiina puhelimessasi. Kirjaudu sisään Vaskiin https://vaski.finna.fi/ sivun oikeasta ylälaidasta omalla kirjastokorttisi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen jälkeen pääsen samasta valikosta valitsemaan kohdan Kirjastokortit ja saat oman korttisi viivakoodin esille puhelimesi näytölle.
Kaikissa Vaski-kirjastoissa tämä puhelimessa oleva kortti ei silti toimi. Joissakin kirjastoissa ja monessa omatoimikirjastossa laitekanta on sen verran vanhaa, ettei puhelimen käyttö vielä onnistu.
Liitä kirjastokortti -toiminto liittyy siihen, että voit lisätä esim. oman lapsesi tai vanhempasi kortin omaan korttiisi, jolloin pääset esim. uusimaan hänen lainojaan. Kun lisäät kirjastokortin tiliisi, tallennetaan...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
