Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun...
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
Muistikuvasi pitää paikkansa:
Tuiterin Tuomas -loru löytyy Hanhiemon iloinen lipas -kirjasta, jossa on kokoelma vanhoja englantilaisia lastenloruja. Suomentaja on Kirsi Kunnas. Kirja on malliltaan pitkä ja kapea, sen on kustantanut WSOY, ja siitä on otettu useita painoksia. Ensimmäinen painos on vuodelta 1954.
Loru menee näin:
Tuiterin Tuomas
Tuiterin Tuomas,
possun huomas,
ja varasti possun se Tuomas.
Sen lihat hän söi,
ja nahat hän möi,
ja viimeksi kerrotaan paras:
selkäänsä sai varas.
Tuntemattoman sotilaan nimen keksi Linnan ystäväpiiriin kuulunut Veikko Pihlajamäki, joka kirjan käsikirjoitusta luettuaan oli tokaissut: "Tämähän on oikea tuntematon sotilas." Kustantajalle teksti oli lähtenyt Sotaromaanina, mutta kustannussopimusta palauttaessaan Linna kertoi tulleensa uusiin ajatuksiin romaanin nimestä: se olisi Tuntematon sotilas. Pihlajamäen saamaan tekijänkappaleeseen Linna kirjoitti omistuskirjoituksen "Veikolle 'kummisetää' kiittäen Väinö".
Lähde:
Yrjö Varpio, Väinö Linnan elämä
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/...
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)...
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Georges Simenon lukemattomine Maigret-kirjoineen tulee ensimmäisenä mieleen. Tässä listaa vanhimmista käännetyistä kirjoista:
- Juna Venetsiasta 1976
- Maigret erehtyy 1976
- Maigret huvittelee
- Maigret ja ilmiantaja 1976
- Maigret ja penkillä istuskelija 1976
- Murha Rivieralla 1976
- Rouva Maigret'n ystävätär 1976
- Maigret ja monsieur Charles 1975
- Maigret ja yksineläjä 1975
- Maigret ja turskanpyytäjät 1974
- Maigret ja harmaasilmäinen rouva 1973
- Maigret ja gangsterit 1972
- Maigret kanavasululla 1971
- Maigret rajan pinnassa 1971
- Maigret ja hänen lapsuudenystävänsä 1970
- Maigret kansainvälisessä 1969
- Maigret ja mies siltojen alta 1964
- Maigret on kärsivällinen 1967
- Maigret vuokraa huoneen 1958
Tunnetuin nykydekkaristi,...
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa...
Tässä rengaskoot:
Talitiainen 2.5 mm
sinitiainen 2.3 mm
hömötiainen 2.3 mm
kuusitiainen 2.3 mm
keltasirkku 2.5 mm
vihervarpunen 2.3 mm
punatulkku 2.5 mm
hippiäinen 1.8 mm
***************************************
Ringing Centre
Finnish Museum of Natural History - LUOMUS
P. O. Box 17 (P. Rautatiekatu 13)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358-2941-28786
email: ring@luomus.fi
http://luomus.fi/en/bird-ringing
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Hyvä ahdistunut. Olet ilmeisesti lykännyt myöhässä olevien kirjojen palautusta
kuin jonkin ikävän tehtävän suorittamista yleensä lykätään. Se on perin inhimillistä.
Nyt sinun on kuitenkin tartuttava härkää sarvista ja tehtävä näin: 1. Palauta kirjat siihen kirjastoon
mistä olet ne lainannut. 2. Jos sinulla ei ole rahaa maksaa myöhästymismaksuja,
neuvottele siitä mitä tulisi tehdä. 3. Lainausoikeuden saat kun maksut on maksettu, mutta
olo helpottuu huomattavasti kun saat kirjat palautettua.
Eri kaupungeissa on tosiaan erilaiset käytännöt aineiston perinnän suhteen. Esimerkiksi
juuri Vantaalla aineiston perintä
siirtyy määrätyssä vaiheessa yksityisen perintätoimiston tehtäväksi ja siksi
perintäkirjeiden sävykin muuttuu. Huomaa myös se, että...
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Tarkoitat luultavasti Eva Illoisen kirjoittamaa Perri-sarjaa, jossa tapahtumat ajoittuvat toisen maailmansodan ja sen jälkeiseen aikaan Turussa. Sarjan osat ovat Perri lähtee sotaa pakoon ; Perri elää pula-aikaa ; Perri tulee ylioppilaaksi (Tammi, 1981 -1983) Ensimmäisessä osassa Perrin koulu suljetaan pommitusten takia ja hänet lähetetään Savonlinnaan. Toisessa ja kolmannessa osassa kuvataan Turkua nuoren näkökulmasta ; koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto, mm. teatteri, kahviloissa käynnit yms. kuvataan eloisasti.
Hienoa lähihistorian kuvausta.
