Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus.
Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista:
http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_…
Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista.
Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa).
Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Eino Leinoa ei ole käännetty espanjaksi. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset
Tässä espanjantaitoisen kirjastovirkailijan suorasanainen käännös tekstille.
Mi única esperanza: un momento pequeño sin pena.
Sé que la paz se me está permitida en tierra.
Al camino del buscador no está preparada un descanso dulce.
Sokka-nimisiä on ollut erityisesti Karjalan Antrean ja Kivennavan pitäjissä. Muutenkin sekä Sokka että Sokkanen ovat pääosin itäisen Suomen ja Karjalan alueen nimistöä. Kuitenkin esim. Lopella on asunut 1700-luvulla Lars Sockala -niminen mies.
Nimen taustalla saattaa olla venäläinen etunimi Sofon, josta on Karjalan alueella käytetty mm. muotoja Sohka ja Sohko(i).
Tiedot ovat peräisin Pirjo Mikkolan ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (vuodelta 2000).
Sokka-nimisillä ei näytä olevan omaa seuraa. Sukututkimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Myös Sukuseurojen keskusliitosta voisi olla apua:
http://www.suvut.fi/sukulinkit.htm
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –...
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/...
Kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri.net-sivuston mukaan INCL-lasten elinikä on tavallisimmin 5-10 vuotta, ja harva elää yli 12-vuotiaaksi. Muuta tietoa eliniästä ei löytynyt.
http://verneri.net/yleis/incl-ja-ncl-taudit
*
Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien...
Sanonta on negatiivinen. Ohraa arvostettiin vähemmän kuin ruista ja ohraleipää (usein petun tai olkien täydentämänä) syötiin silloin kun ruissato epäonnistui.
Minäkin olen savolaisen ohraleivän ystävä. Asiasta tarkemmin Kielikellon artikkelissa:
https://www.kielikello.fi/-/-otti-ohraleipa-ja-kavi-kalpaten-
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Peruskoululain ja peruskouluasetuksen löytyy helposti netistä, osoitteesta http://finlex.edita.fi/
Valitsemalla lainsäädännön voi sitten kirjoittaa hakusanaksi niin peruskoululaki kuin peruskouluasetus.
Peruskoululaki 17 §
Peruskoulussa muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoontuvat tekemään 13 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella säädetään.
Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä peruskoulun kokouksiin 1 momentissa tarkoitettu
henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain yhden peruskoulun kokouksiin.
Peruskouluasetus 8 §
Opettajakunnan puheenjohtajana toimii johtaja tai hänen...
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
