Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Ylen tallennemyynnin WWW -sivuilta Maata etsimässä -kuunnelmasarjaa ei tosiaan enää löydy eikä YLEn sivuilta ole pääteltävissä että uusia osia oltaisiin julkaisemassa heidän toimestaan.
Asiaa voisi tiedustella YLEstä, yhteystiedot: Yleisradio Oy, Radiokatu 5, 00024 Yleisradio, puh. (09) 14801
YLE Shopista saataa olla tilattavissa sarjan osia yksityishenkilön käyttöön.
Internetistä löytyy jazz ja blues -aiheisia linkkejä esim. osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/musicb.htm#jazz Kannattaa myös katsoa: http://www.allmusic.com/ josta löytyy tietoa musiikkilajeittain. Valtaosa linkeistä netissä on kylläkin englannin kielisiä. Suomenkielisiä kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. McRae:Jazzin käsikirja, Stearns:Jazzin historia, Shapiro:Jazzin vaiheita, Häme: Rytmin voittokulku, Rauhala: Populaarimusiikin tyylisuunnat ja Oliver: Bluesin tarina.
Saatavuustietoja voi katsella osoitteesta http://www.libplussa.fi/ tai soittamalla tai käymällä lähikirjastossa.
Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Teoksessa Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Pääbo Svante perehdytään ihmisen geeniperimän tutkimukseen sekä sen vertailuun neanderthalilaisen perimän kanssa. Teos on varsin kiehtova ja siitä käy ilmi mm. se, että geenien analyysistä, perimän yhtäläisyyksistä ja eroista on vallalla monenlaisia käsityksiä ja tulkintoja tutkijoiden kesken. Kysymys vaatii ihmisen perimän tutkimuksen asiantuntijuutta. Siihen voisi saada apua esimerkiksi Helsingin yliopiston Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimuslaitokselta.
Tieteellisiä kysymyksiä voi esittää myös Tietysti.fi-sivuston Kysy tieteestä-osassa.
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
* Mäkelä, Rauli: Hiivasyndrooma : hiivatauti (Suomen terveyskirjat, 1990 )
* Pursiainen, Jouko: Hiivasyndrooma & luonnonmukaisen hoidon opas ([LB Product], 1997 )
* Kuparinen, Auli: Vatsan ja suoliston luonnonmukainen hoito : hiivasyndrooma, helikobakteeri, keliakia, ummetus (LB Natura, 2001 )
Kannattanee selailla myös erilaisia erityisruokavalio-oppaita, niistä voi löytyä lisävinkkejä.
Seuraavat lehtiartikkelit käsittelevat myös hiivasienitautia:
* Voi hyvin 2002, nro 2 :Hiivasta eroon/Tuomi, Paula
* Kotitalous 2000, nro 4 :Hiivasyndrooma totta vai tarua? / Nikander, Pia
* Hyvä terveys 2001, nro 2: Hiivasyndrooma - ei tauti vaan nimi oireille/ Huovinen, Pentti
* Kauneus ja terveys 2000, nro...
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Pasilan pääkirjastosta. Vuoden ylioppilaat löytyvät myös teossarjasta Spes patriae, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista Pasilan lisäksi Kalliosta ja Rikhardinkadulta.
Kirjastoalalle voi kouluttautua useissa ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Perusteellinen tietopaketti alan koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista löytyy kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa...
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50…
Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta:
- Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin)
- Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja...
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
