Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Kuis pyyhkii? tai miten pyyhkii on yksi suomen kielen idiomi, eli Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kahden tai useamman sanan muodostama kiinteä ilmaus, jonka merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella, fraasi".
Idiomeja syntyy jatkuvasti uusia, ne muuttuvat ajan myötä, eikä niiden alkuperää useinkaan pystytä selvittämään.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt tämänkään fraasin alkuperään. Erkki Karin Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja kertoo ilmauksen olevan arkikielinen ja tarkoittavan mitä kuuluu?, miten menee?
Hauska artikkeli suomen kielen idiomeista "Idiomeja ihan sikana" on ollut Tiede-lehdessä (10/2011), ja on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä.
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö.
Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "...
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä....
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-haun mukaan kirja Osakassopimukset / Antti Hannula, Matti Kari, Julkaistu: Helsinki : WSOYpro, 2007 on paikalla tällä hetkellä Helsingin kauppakorkeakoulun yleiskokoelmassa. https://finna.fi
Helexon Mix -tietokannan mukaan kirja käsittelee seuraavia aiheita:
Sisällys:
Osa 1. Yleistä osakassopimuksesta
- Osakassopimus: omistajien sopimus
- Osakassopimukset eri tilanteissa
- Osakassopimusten erityiskysymyksiä
Osa 2. Osakassopimusten sisältö
- Osakassopimusten keskeinen sisältö
- Määritelmät, osapuolten tavoitteet ja olettamat
- Päätöksentekoa ja hallintoa koskevat ehdot
- Rahoitusta, omistusta ja sen hallinnoimista koskevat ehdot
- Sopijapuolten henkilökohtaiset velvollisuudet
- Osakkaiden ansainta...
Kyse on trehaloosi-intoleranssista eli sienisokerin imeytymishäiriöstä. Wikipedian mukaan se on vaiva, joka ilmenee ruoansulatuselimistön kyvyttömyytenä hajottaa trehaloosia eli sienisokeria.
Ikävä kyllä Wikipedian mukaan muuta hoitoa ei ole kuin sieniä sisältävien ruokien välttäminen. Koko ikänsä sieniä harrastanut ystäväni sanoo, että intoleranssista voi parantua vuosien myötä.
Sienisokeria on kaikissa sienissä, mutta sitä on niissä eri määriä. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyminen sieniin, joissa sitä on vähemmän.
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa...
