Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Keijo on mahdollisesti käännös keijukaista merkitsevästä ruotsalaisesta nimestä Alf, jonka rinnalle se otettiin almanakkaan 1908. Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava).
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
Nimi liitetään yhteen muinaisskandinaavisen sanan leifr kanssa, jonka todennäköinen merkitys oli 'perijä, jälkeläinen'. Nimen suosioon Norjassa ja muualla on varmaankin vaikuttanut kiinnostus viikinki Leif Erikinpojan henkilöön. Hänen tiedetään purjehtineen noin vuoden 1000 vaiheilla Pohjois-Amerikkaan (todennäköisesti Newfoundlandiin) ja talvehtineen siellä.
Suomessa nimi on ollut suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
NORJASSA, jossa Leifiä on pidetty luonteenomaisena, se oli 1.1.2012 nimenä 14301 miehellä, 3784:llä ainoana.
Viidenkymmenen suosituimman pojannimen joukkoon se ylti 1900-luvun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana:
1900-1909 26:s
1910-1919 13:s
1920-1929 9:s
1930-...
Tässä joitain kotimaisia kirjailijoita, joiden teoksia voi laskea fantasiakirjallisuudeksi ja jotka ovat ilmestyneet ennen 2000-lukua: Leena Krohn, Tove Jansson, Asko Martinheimo, Marja Luukkonen, Tomi Kontio, Leena Laulajainen, Arto Paasilinna, Anu Holopainen, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen, Boris Hurtta, Jyrki Vainonen, Raili (ja Niko) Mikkanen, Taru (ja Tarmo) Väyrynen.
Anna-Liisa Haakanan fantasiakirjat Järventekijä ja vedenväki ja Prinssi Rei ja vedensiemenen salaisuus ovat ilmestyneet 2000-luvun puolella, mutta hänen ensimmäiset kirjansa ovat ilmestyneet 1970-luvun lopulla. Timo Parvelan Sammon vartijat -sarja on samoin ilmestynyt 2000-luvulla, mutta hänen esikoisteoksensa ilmestyi 1989.
Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen...
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts...
Kaksostytöt Jaana & Tiina laulavat Inkkarilaulun singlellä, joka
julkaistiin vuonna 1971. Kääntöpuolella on Mustan kissan tango.
Inkkarilaulun alkuperäinen nimi on Il y a des indiens partout,
ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Georges Larriga. Suomenkieliset
sanat on riimitellyt Sauvo Puhtila. Levy lienee harvinaisuus.
Aktiivisuusrannekkeet käyttävät erilaisia sensoreita käyttäjän toimien seuraamiseen. Yleisin ja perustavanlaatuisin niistä on kiihtyvyysmittari, jota käytetään liikkeen havaitsemiseen ja sen myötä muun muassa askelten laskemiseen. Liikkeen havainnoinnissa voidaan käyttää lisäksi korkeusmittarin, gyroskoopin ja joskus myös satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS) apua.
Sykettä useimmat rannekkeet mittaavat optisen sensorin avulla. Ranneke suuntaa ihoon LED-valon ja mittaa takaisin heijastuvan valon määrää. Koska veri heijastaa vähemmän valoa, vaihtelut valon määrässä voidaan kääntää sydämen sykkeeksi. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tarkka kuin käytettäessä rinnan ympäri kiinnitettävää sykemittaria. Toinen tapa mitata sykettä ja myös...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Sinun kannattaa silmäillä läpi ne kirjat, jotka saat kun haet HelMet-tietokannasta Viron historian luokalla 973.1: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=973.1&searchsco… Sinun kannattaa rajata yllä olevasta linkistä saatavaa hakutulosta seuraavasti:
1) napsauta painiketta Rajaa/Järjestä hakua,
2) napsauta lokerosta Aineisto: kirjat,
3) napsauta lokerosta Kieli: suomi (paitsi jos haluat nähdäksesi myös muut kielet),
4) napsauta lokerosta Järjestys: uusimmat ensin,
5) napsauta painiketta Jatka.
Suoraa linkkiä valmiiksi rajattuun hakutulokseen ei valitettavasti voi antaa.
Tuosta nimekejoukosta löytynee sinua kiinnostavia kirjoja. Valitsin niistä muutaman hiukan erilaisen kirjan, joiden kuvittelisin olevan...
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Pornosta löytyy monenlaisia kirjoja, mutta sinun olisi parempi osoittaa tämä kysymys johonkin yleiseen kirjastoon tai katsoa internetistä. Me emme täällä Työterveyslaitoksella ole todellakaan mitään pornon erikoisasiantuntijoita. Vilkaisin kuitenkin Googlella hakusanoilla "eroottista kirjallisuutta" ja ainakin seuraavalla keskustelupalstalla löytyy lukuehdotuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&post…
Wikipediasta löytyy kohdasta Pornographic Publishers luettelo pornokirjallisuuden julkaisijoista ja ainakin Black Lace kustantamolla on myös lista heidän julkaisemistaan kirjoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pornographic_book_publishers
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
