Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia kroaatin kielen sanakirjoja (luokka 89.7603):
Sarsila, Juhani: Suomi-kroaatti ja serbia-suomi sanakirja
Biologian, maantiedon ja historian sanasto: suomi-kroaatti
Näiden lisäksi sanastoa löytyy fraasisanakirjoista:
Eastern European 12-language phrasebook (luokka 87.03)
Ivetac, Gordana: Croatian (Lonely Planet Phrasebooks) (luokka 89.76)
Myös teokseen Suomea suomeksi liittyy suomi-kroatia -sanasto (luokka 88.207).
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Lasse on puhuttelumuoto Laurista ja Larsista ja samalla niiden kantanimestä Laurentiuksesta. Lasse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1973. Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin kysytty kiinalaisista kirjaimista. Tässä vastaus:
Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla.
Esimerkiksi asiasanalla "kiinan kieli" löytyy vastaus kysymykseen "Mistä löytäisin kiinalaiset aakkoset..." vastaus sopinee tähänkin kysymykseen:
(suora lainaus)
"Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu...
Isä meidän-rukous sellaisena kuin se jumalanpalveluksessa luetaan ei löydy suoraan Raamatusta vaan on yhdistelmä Matt.6:9-13 ja Luuk.11:2-4 pohjalta. Saksankielisiä versioita on useita. Suosittelisin internetosoitetta http://www.christusrex.org/www1/pater/index.html, josta löytyy laaja valikoima ko. rukouksen käännöksiä.
Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Seuraavassa lehtiartikkelissa on tietoa eri perämoottoreista, myös tällaisesta mallista Suzuki DT 85 TCL:
Tekijät: Leppä, Vesa
Nimeke: 90 hv perämoottorit vertailussa : Honda & haastajat
Julkaisussa: KIPPARI 1996 : 5, s. 40-49.
Aikaisemmin mainittujen kirjojen lisäksi on olemassa teknisiä tietoja sisältävä:
CLYMER outboard shop manual : Suzuki 2 - 140 HP, 1977 - 1984
Overland Park (Kan.) : Intertec, 1985 (repr. 1995)
ISBN 0-89287-406-6
Tämä näyttäisi sisältävän 85-hevosvoiman moottoreita.
Julkaisut saat käyttöösi kirjastosi kautta joko sieltä tai kaukolainaksi.
Runo(t) Harpunsoittaja 1-2, joista jälkimmäinen alkaa esittämällänne tavalla, on Leinon suomentamana teoksessa
Maailman kannel (Otava 1913).
Saksankielisenä teksti löytyy nimellä Harfenspieler
monista Goethen kootuista teoksista. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos
Goethe, Johann Wolfgang von, Goethes Werke in zwei Bänden / [Herausgeber Richard Friedenthal]. Erster Band / [Auswahl der Gedichte unter Mitwirkung von Erweiterte Neuaufl. München ; Zürich : Knaur 1957.
Teoksen sivulta 47 löytyy em. runo. Runo on Goethen teoksesta Wilhelm Meisters Lehrwerke. Tästäkin teoksesta on kokoelmissamme useita erilaisia versioita.
Harfenspieler
löytyy myös Internetistä esim. verkkosivulta http://www.zottel.org/index.html?http://www.zottel....
Kyseessä on ilmeisesti TV-sarja nimeltä Belle et Sebastian.Sarjan tunnusmelodia on nimeltään L'oiseau (=lintu)ja se löytyy mm. cd:ltä Bonjour la France vol. 2.
Levyn on julkaissut BR Music vuonna 1996 ja sen tuotenumero on BS8111-2.
Levyä saattaisi saada ostetuksi jostakin hyvin varustetusta levyliikkeestä. Toinen vaihtoehto on lainata se Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastosta (osoite Eerikinkatu 4, 2 krs.)
KVTES:n mukaan kirjastovirkailijalle maksettava palkka on (noin) 1700 euroa. Kunta-alalla käytettävä epäpätevyysalennus on viidestä kymmeneen prosenttiin, Espoossa käytössä on ollut tuo viisi prosenttia, eli koulutusaikana palkka olisi noin 1600 euroa.
Viimeisimmissä Espoossa yleisessä haussa olleissa virkailijan paikoissa hakijoita on ollut noin 50 paikkaa kohden. Hakijoita on paljon ja vaikka väkeä jää eläkkeelle, heikon taloudellisen tilanteen takia niihin on tällä hetkellä vaikea saada täyttölupia. Joten kovin helppoa työllistyminen ei tule olemaan.
Kyselimme asiaa matematiikkaa opiskelleelta tuttavalta. Hän vastasi näin:
"Arkuskosini (tai arcus) on kosinin käänteisfunktio, eli jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
Toisin sanoen, arkuskosini y:stä antaa sen kulman x, jonka kosini y on.
Siinä missä kosinifunktio kertoo kulman kosinin, arkuskosini laskee, minkä kulman kosini kyseinen luku on. Toisin sanoen, jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
'Second cos' lienee vain kyseisen laskinvalmistajan oma merkintä asialle."
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja...
