Keskipakovoima, Newtonin kolmannen lain mukainen keskipitovoiman vastavoima, jälkimmäisen suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima. Liikkuvan kappaleen rata on Newtonin lakien mukaisesti aina suora viiva, jos keskipitovoima ei aiheuta radan kaareutumista. Mitä pienempi on radan kaarevuussäde r ja mitä suurempi kappaleen nopeus v, sitä suurempi keskipitovoima tarvitaan. Asiaa kuvataan kaavalla F=mv2/r, jossa m on kappaleen massa. Kun lingossa olevaa kiveä pyöritetään ympyräradalla, on radan kaareutumisen synnyttämiseksi lingon langoista vedettävä keskipitovoiman suuruisella voimalla. Lankoja pitävä henkilö kokee ilmiön niin, että hän luulee kiertävän kappaleen vetävän häntä lankojen välityksellä keskipakovoimalla. Koska useissa...
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen...
Tarkoitatko suomalaista kahden euron kolikkoa, jossa on hillankukka lehtineen toisella puolella? Malli näkyy osoitteesta http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/fi.fi.html.
Jos kyse on tuosta kolikosta, sillä ei ole todennäköisesti juuri arvoa 2 euroa enempää. Teos ”Suomen kolikot ja setelit n. 1400–2013” (Suomen numismaatikkoliitto ry, 2013) kertoo, että virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvo voi olla 8 euroa, mutta vain harvat kolikot ovat niin hyviä. Muuten sillä ei tosiaan ole enempää arvoa. Kolikko on lyty yli 16 000 000 kappaletta, joten se ei ole harvinainen.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Jon on puolestaan lyhennetty Joonas -nimestä (hepr. Jonah = kyyhkynen) ja sen todennäköinen lähtökohta on Johannes. Tällä on merkitys Jumala on armollinen, Jumalalle otollinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joni
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=f74a00b7-dc26-4d3…
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
Kansalaisuuslaissa (359/2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359?search%5Btype%5D=pi… säännellään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden.
Kansalaisuuslaissa ei ole nimenomaista mainintaa kaksoiskansalaisuudesta (monikansalaisuudesta), mutta laissa ei myöskään ole säännöksiä monikansalaisuuden rajoittamisesta. Lähtökohtaisesti Suomi siis hyväksyy monikansalaisuuden. Kaikki valtiot eivät kuitenkaan hyväksy monikansalaisuutta kuten Suomi.
Suomen lainsäädännön lisäksi siis on otettava huomioon, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa kaksois/monikansalaisuuden saamiseen, säilyttämiseen ja menettämiseen. Se, onko jokin valtioista EU:n jäsen, ei sinänsä vaikuta...
Hyväkuntoisen markan arvo on 5 euroa. Kolikko ei ole täyttä hopeaa, vaan seos on 35% hopeaa, 57% kuparia ja 8% sinkkiä sisältävää ns. billonia. Lähteet: Tuukka Talvio Suomen rahat (1993) sekä Suomen kolikot ja setelit (2011)
IKirjastohakemistosta voi hakea kirjakierrätyspisteitä valitsemalla haun oikeasta laidasta kunnan ja palvelun, https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55243 .
Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Kyseessä lienee portugalilainen runoilija Fernando Pessoa. Pentti Saaritsan suomentamasta Hetkien vaellus (Otava 1974) runokirjasta löytyy seuraavanlainen runo.
" Ollaksesi suuri ole kokonainen: älä mitään itsessäsi liioittele, äläkä sulje pois. Ole kaikki kaikessa. Pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet. Niin koko kuukin mahtuu joka lampeen koska se loistaa korkealta. "
Pessoan teoksia on saatavilla kirjaston kokoelmissa, myös Hetkien vaellus.
Suomen Jazz & Pop Arkiston kautta (http://www.jazzpoparkisto.net) sain yhteyden Rondo Fourissa soittaneeseen Pepe Lindblomiin, joka kertoi levyllä soittaneen kokoonpanon: Jukka Vaasjoki (laulu, huuliharppu), Sakari Lehtinen (soolokitara), Seppo Holopainen (basso), Markku ”Beaver” Aitto-oja (rummut ) ja Pertti ”Pepe” Lindblom (komppikitara). Pepe Lindblom kertoili muutakin mielenkiintoista bändistä, joka oli tuolloin poikkeuksellisen kunnianhimoinen kokoonpano. Englannissa oleskellut Vaasjoki osasi kieltä paremmin kuin tuon ajan bändit keskimäärin, bändi halusi tehdä omia biisejä ja valitsi coveritkin juurevammasta rhythm’n bluesiin pohjaavasta musiikista ja soitti Kinksiä, Pretty Thingsiä ja Whota.
Coyotes –kysymys oli vaikeampi....
Molekyylikaavalla kuvataan kemiallisen yhdisteen koostumusta. Jaloviina ei ole yhdiste, vaan seos, eikä sillä näin ollen ole kemiallista kaavaa.
Aineet voidaan luokitella kahteen ryhmään: puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhtaita aineita ovat alkuaineet ja kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuvat kemialliset yhdisteet - tällaisia ovat esimerkiksi rauta, sokeri tai etanoli. Puhtaat aineet ovat homogeenisia materiaaleja, joilla on yhtenäinen koostumus ja muuttumattomat erikoisominaisuudet. Kemiallisia kaavoja käytetään ilmaisemaan puhtaiden aineiden koostumusta. Esimerkiksi veden kemiallinen kaava H2O tarkoittaa, että vesimolekyylissä on kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi.
Kemiallisessa mielessä alkoholeja ovat esimerkiksi metanoli (...
Helsingin Sanomat uutisoi 23.12.2008, että "korkeakoulutetuille esitetään oppisopimuksen tapaista täydennyskoulutusta, jossa lisäoppi saataisiin työssä. Opetusministeriön työryhmän mukaan koulutus voitaisiin käynnistää jo ensi vuonna." Ainakaan vielä tämä siis ei ole mahdollista.
Yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksissa sanotaan kuitenkin, että "työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, mille tasolle, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön. Mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai kirjastovirkailijoita."
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kannattaa tutustua kirjastot.fi-sivustolle koottuihin koulutus- ja opiskelutietoihin ja etsiä sieltä itselle sopiva väylä....
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Suhmura on paikka Pyhäselän Hammaslahdessa. Se on pieni Haapajärveen, Laivanpäähän ja Salokylään rajoittuva perämaa. Suhmura ei ole kylä vaan Hammaslahden yksi nurkka, joka ulottuu Pyhäselkä-järven rantaan.
Suhmura-nimen alkuperästä ei ole tarkaa tietoa, mutta Terho Könönen, "Suhmuran Santra" -laulun tekijä olettaa paikan nimen juontuvan kahdesta venäjän sanasta: suhoi=kuiva ja smura=nurmi, siis suhoismura=kuivanurmi. Alueella on ollut venäläisvaikutusta.
Ks. TUOMINEN, Vesa: Pyhäselän partailta. 1995.
MAAKUOPPAMÖKKEJÄ ja suakkunoita Suhmurasta : Suhmuran
historiikki. 1995.
"Suhmuran Santra" -laulun on säveltänyt ja sanoittanut Terho Könönen.
Terho Könönen kertoo laulun synnystä seuraavaa:
"Kyllä Santra aikoinaan tavattiin. Kävin...
Adelia ja Adeliina ovat molemmat Adélen ja sen kantanimen Adelheidin kansanomaisia muunnoksia, ja kaikkien näiden taustalta löytyy merkitys 'aatelinen', 'jalosukuinen'.
Nimeä Hellin pidetään lappalaisena, vaikka luultavasti kyseessä on alkuaan suomalais-karjalainen naisennimi, joka on muodostettu nimestä Hellä venäläisellä in-johtimella. Hellä taas on suomalainen muunnos nimestä Helena, joka on kreikkalaista alkuperää ja merkitsee 'loistavaa'. Nimellä on myös yleiskielinen merkitys 'lempeä, herkkä', minkä perusteella Hellä yhdistyy useisiin 1900-luvun alussa suosituimmillaan olleisiin nimiin, joiden aiheena oli jokin hyvä ja toivottu luonteenpiirre.
Vilpas on suomalainen muunnelma nimestä Filippus, joka tarkoittaa 'hevosten ystävää'....
Kirjastoista löytyy useampiakin asiakirjaoppaita, jotka sisältävät mainitsemasi asiat; esimerkiksi Solveig Lehrerin kirja Affärsbrev - Liikekirjeitä - Business letters, Utbildningstyrelsen.1996.
Perusteellisimmat ohjeet ovat ruotsiksi, mutta sanastoa ja malleja on myös englanniksi ja suomeksi. Voikin olla, että joudut turvautumaan useampaan teokseen löytääksesi tarvitsemasi tiedot.
Liikekirjeenvaihtoa käsitteleviä kirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi/. Valitse asiasanahaku ja käytä asiasanana liikekirjeenvaihto tai luokkaa 675.3. Voit rajata hakutulosta valitsemalla kieleksi vuorotellen ruotsin, englannin tai suomen. Näin tulosten selaaminen on vaivattomampaa. Plussasta näet myös missä...
