Syysleimun kutsumanimi tulee sen tieteellisestä nimestä Phlox paniculata. Phlox on sinilatvakasvien heimoon kuuluvien leimukukkien suvun nimi. Leimukukat ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja sukuun kuuluu 67 eri lajia.
Tietoa syysleimusta Puutarha.net-sivustolla: https://puutarha.net/artikkelit/10820/syysleimu_ilahduttaa_syksylla.htm
Luettelo leimukukista englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Phlox
Tiede-lehden numeron 3/2013 Kuka tietää -osastossa professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki vastasi kysymykseen "Mihin nälkään kuoleva kuolee?". Mustajoki selvitti nälkäkuoleman fysiologiaa seuraavasti:
Jollei energiaa ja muita ravintoaineita tule ruoasta, ne otetaan omista kudoksista. Eniten saa rasvakudoksesta ja lihaksista, mutta puutteen pitkittyessä ihminen alkaa "syödä" omia elimiään, mikä johtaa ongelmiin. Kun painosta on syöty 40-50%, kuolema on lähellä. Kuolinsyy vaihtelee yksilöstä toiseen.
Nälkiintymisen loppuvaiheessa useat elimet alkavat olla niin heikkoja, ettei kokonaisuus enää toimi. Silloin kuolema johtuu "monielinvauriosta". Usein kuolema kohtaa jo sitä ennen. Vaikea yleisinfektio voi viedä hautaan...
Yksinkertaistettuna käsitteillä ei ole minkäänlaista eroa. Asiantuntijatkin käyttävät niitä vaihtelevasti ja osin sekavasti. Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella, joka solmittiin yhteisön jäsenmaiden kesken vuonna 1992. Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU-lainsäädäntö sanan käyttö on yleistynyt, muttei ole kokonaan korvannut EY-oikeutta.
Vielä voi todeta, että tarkkaan ottaen Ey-oikeus käsittää ns. I-pilarin asioita, mutta tämän seikanselittäminen tyhjentävästi on mahdotonta.
Aiheesta löytyy tietoa teoksesta Joutsamo, Kari
Eurooppaoikeus. - 3. uud. p. Hki, 2000
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
Hertta Kalkaksen ja Anneli Sarvimäen kirjassa Hoitotyön etiikan perusteet (WSOY, 2002) hoitotyön käsite määritellään seuraavasti: "Käsitteellä hoitotyö ymmärretään kaikkea sitä työtä, jota sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään tietyn ammattikoulutuksen pohjalta. Toiminnan tavoitteena on potilaan tai asiakkaana olevan ihmisen hyvinvoinnin edistäminen" (s. 76).
Hoitotyön määritelmää kannattaa katsoa myös kirjasta: Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 2000.
Seuraavassa joitain perusteoksia hoitotieteen alalta:
- Hoitamalla hyvää oloa (toim. Kyllikki Anttila et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotiede (Katie Eriksson et al.), WSOY Oppimateriaalit, 2007
- Hoitotyön osaaminen (toim. Heidi Kassara...
Matilda- nimisiä lauluja on paljon.
Saat ne esille HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi, valitse ylhäältä musiikki, sen jälkeen hakuvalikosta nimi ja kirjoita ruutuun Matilda.
Voit myös hakea Matildan lauluja vapaassa käytössä olevasta Suomen kansallisdiskografiasta
http://finna.fi
Valitse hakutyypiksi Nimeke ja kirjoita siihen Matilda.
Lastenlauluista löytyi ainakin Matildan laulu ja Matilda-Gorilla,
aikuistenlauluista "Matilda, Matilda, Matilda, sä pois mun lanttini veit Venezuelaan.", "Tanssi Matilda" lisäksi löytyy joululaulu "Matildan uni"
Hei!
Laulu On syksy niin ihmeellinen löytyy ainakin Jussi Rasinkankaan laulukirjasta 17 uutta lastenlaulua. Polarvox 1990.Laulun on sanoittanut Juhani Konola.
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Isä meidän-rukous sellaisena kuin se jumalanpalveluksessa luetaan ei löydy suoraan Raamatusta vaan on yhdistelmä Matt.6:9-13 ja Luuk.11:2-4 pohjalta. Saksankielisiä versioita on useita. Suosittelisin internetosoitetta http://www.christusrex.org/www1/pater/index.html, josta löytyy laaja valikoima ko. rukouksen käännöksiä.
Neelia on lyhennys nimestä Cornelia, joka on lähtöisin roomalaisesta suvunnimestä Cornelius. Kantasana voi pohjautua joko sanaan sarvi tai kirsikkapuu. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu nimi Neelia 36 naiselle vuosina 2020-2022. Epävirallinen nimipäivä on 11.7.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Ylppöön
https://dvv.fi/nimipalvelu
https://en.wikipedia.org/wiki/Cornelia_(name)
https://www.nimipaivat.fi/neelia.html
Suomenkielisiä kirjoja irlantilaisesta virkkauksesta ei löytynyt, mutta Kauneimmat käsityöt -lehden numerossa 3/2006 on Irlantilaisen kukkaliinan ja reunapitsin ohje.
En tunnista kuvauksesi perusteella tuota kyseistä peliä, mutta kirjastosta löytyy kyllä runsaasti englannin kielen harjoitteluun tarkoitettuja pelejä.
Pelejä voi etsiä verkkokirjastosta esimerkiksi käyttämällä asiasanaa "englannin kieli" ja rajaamalla haun CD-ROM aineistoon. Hakutuloslistan vasemmalla puolella olevilla faseteilla tuloslistasta voi löytää eri tasoisia harjoituksia (esimerkiksi lapsille tai aikuisille suunnattua).
Myös internetistä löytyy suomi-englanti-suomi sanastoharjoituksia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien ylläpitämällä sanakirja.org sivustolla on pelejä joissa sanastoa voi harjoitella molempiin suuntiin. Peleissä voi myös valita kategorian harjoiteltaville sanoille ja suomi-englanti suunnassa valita myös vaikeustason....
Olisikohan mahdollisesti kyseessä Fulvio Testan kuvakirja "Siellä missä jäätelö kasvaa"? Kirjassa mm. on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
Kirja on suomennettu v. 1980, kustantajana Kirjayhtymä. Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
-ell-loppuisten sukunimien taustalla ovat klassisen mallin mukaan muodostetut ns. oppineistonimet. Keskiajan lopulla elpyneen klassisten tieteiden ja taiteiden harrastuksen myötä Euroopan oppineisto alkoi käyttää klassisten kielten mukaisia nimiä. Nimet muodostettiin kääntämällä tai johtamalla esimerkiksi maakuntien nimistä, ammattinimityksistä tai suomenkielisistä sukunimistä latinan tai kreikan päättein, usein myös sovittamalla käännöksiin näiden kielten sanoja. Ajan mittaan monet oppineistonimet lyhentyivät -en, -in ja -ell-loppuisiksi. Näistä uusista lyhyemmistä nimistä tuli vähitellen pitkiä suositumpia; niiden osuus nykypäiviin säilyneistä oppineistonimistä onkin huomattava. Noin puolella ns. oppineistonimen tai sen asuisen nimen...
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
