Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta 12.5.2010/365 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100365 tuli voimaan 1.7.2010. Siinä luetellaan, mitä kaikkea tietoa isännöitsijäntodistuksessa tulee/voi olla.
Sanot kysymyksessäsi, että olet kiinnostunut yliopistotasoisista kirjastoalan opinnoista. Kerron vastauksessani yliopisto-opinnoista, mutta kerron myös laajemmin korkeakoulutasoisten kirjastoalan opintojen suorittamisesta, sillä mainitset tavoitteeksesi pätevöityä töihin kirjastoalalle, eikä yleistä kirjastoa koskeva lainsäädäntö aseta erityisiä vaatimuksia sille, missä kirjaston työntekijä on suorittanut 60op arvoiset kirjastoalan korkeakouluopinnot.Ammattikorkeakouluista Turun AMK ja Seinäjoen AMK tarjoavat kirjastoalan "korkeakouludiplomia", jotka ovat viime vuosina pyörineet 1-2 kertaa vuodessa. Molempien diplomien edellinen haku oli pari kuukautta sitten, joten uutta ei ole aivan heti alkamassa. Ainakin Seinäjoen AMK on kuitenkin...
Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia kroaatin kielen sanakirjoja (luokka 89.7603):
Sarsila, Juhani: Suomi-kroaatti ja serbia-suomi sanakirja
Biologian, maantiedon ja historian sanasto: suomi-kroaatti
Näiden lisäksi sanastoa löytyy fraasisanakirjoista:
Eastern European 12-language phrasebook (luokka 87.03)
Ivetac, Gordana: Croatian (Lonely Planet Phrasebooks) (luokka 89.76)
Myös teokseen Suomea suomeksi liittyy suomi-kroatia -sanasto (luokka 88.207).
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Vaikka en onnistunut löytämään asialle pitävää vahvistusta, on mitä luultavinta, että Vaitinaro on saanut nimensä samaan tapaan kuin samoilla tienoilla sijaitseva Pispanaro: "Pispa omisti niittymaata Hyhkyn itälaidalla Pyhäjärven rannalla. Tienoota sanottiin Pispanaroksi." (Helenius) Niin kuin muuallakin Suomessa, oli vanhan Pirkkalan isännillä paljon näiden henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuneita nimiä, joita heimoveljet olivat antaneet heidän ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksiensa perusteella. Vaitti on mitä todennäköisimmin siirtynyt sukunimeksi hiljaiselle ja vähäpuheiselle ihmiselle annetusta lisänimestä. Otaksuttavasti vanhan Pirkkalan pitäjän Hyhkyssä on ollut tämänniminen isäntä, jonka mukaan Vaitinaro on sitten nimetty...
Ai ai sorja sinisilmätyttö lienee muunnos suomalaisesta kansanlaulusta Ai ai sorja sinisilmäpoika, jonka sanat löytyvät monesta laulukirjasta mm. Suuresta kansanlaulukirjasta, Suuresta toivelaulukirjasta (osa 4) ja Sinisestä laulukirjasta. Laulukirjat löytynevät lähikirjastostanne. Musiikkitietokanta Violasta saadun tiedon mukaan mieskvartetti Delicato on levyttänyt Ai ai sorja sinisilmätyttö -laulun ja se löytyy cd-levyltä Ole rakastettu, rakastettuni (MILS Musiikki 1998). Kyseistä cd-levyä ei kuitenkaan löytynyt maakuntakirjastojen kokoelmista, mutta kannattaa tarkistaa esim. lähikuntiennne kirjastojen tilanne kirjastotietokanta Mainiosta (http://mainio.kirjastot.fi/ ).
Lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia pelkoja. Kuvakirjoista voisin suositella Anthony Brownen "Martti murehtijaa". Siinä poika tekee huolistaan pieniä nukkeja ja käsittelee pelkojaan niiden avulla. Anna-Mari Kaskisen "Kun pelottaa" voisi myös olla tutustumisen arvoinen. Aiheena siinäkin lasten erilaiset pelot.
Satukirjoista hyviä voisivat olla Timo Parvelan "Keinulauta", Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssi" ja Astrid Lindgrenin "Ronja ryövärintytär". Kirjoissa puhutaan yksinäisyydestä ja ystävän etsimisestä, ihmissuhteiden mutkista ja rohkeuden oppimisesta. Ronjaa luetaan esimerkiksi jo esikouluissa. Erään 6-vuotiaan mielestä paras kohta oli se kun Ronja tapasi Birkin syvän rotkon - Helvetinkuilun - reunalla ja heidän ystävyytensä...
Täysin kattavaa listaa emme pysty näin lyhyessä ajassa kokoamaan, mutta seuraavassa on muutamia avioeroa käsitteleviä nuorten romaaneja. Monet teoksista käsittelevät toki muitakin elämän osa-alueita ja mahtuu joukkoon myös rinnakkaismaailmoissa liikkuva fantasiateos. Avioero on kuitenkin kaikissa merkittävänä teemana.
Karpio, Markku (2008):Myrskyvaroitus.
Wilson, Jacqueline (2007):Kurja juttu (suom. Terhi Leskinen).
Hagmar, Pia (2003):Saran haave (suom. Anne Kajander).
Brennan, Herbie (2003): Keijujen sota(suom. Pirkko Biström).
Honkasalo, Laura (2000):Metsästä tuli syöjätär.
Hakkarainen, Olli (1995):Enkelinkuvia lumessa.
Törmi, Kaarlo (1994):Faijan kanssa yksin.
Laulajainen, Leena (1993):Mustarastaan aika.
Lehtinen, Tuija (1992):Minun...
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Kenties helpointa löytää jonkun ihmisen sähköpostiosoite on etsiä henkilöä Googlella. Jos henkilö löytyy esimerkiksi jonkin organisaation sivuilta, siellä saattaa hyvinkin olla myös hänen sähköpostiosoitteensa. Tietysti jos tiedät, missä henkilö työskentelee tai opiskelee, voi osoitetta etsiä suoraan organisaation sivuilta. Joillakin organisaatioilla – esimerkiksi yliopistoilla – saattaa olla oma sähköpostihakujärjestelmänsä, jota ei välttämättä löydy suoraan Google-haulla.
Sähköpostiosoitteita ei aina kovin innokkaasti jaeta julkisesti, koska siihen liittyy vaara saada roskapostia. Puhelinnumeroita löytää helpommin, ja henkilön voisikin löytää esimerkiksi Fonectan palvelusta osoitteesta http://www.fonecta.fi. Soittamalla henkilölle voisi...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Minea” on alkuperältään epäselvä. Se saattaisi olla muunnelma nimistä, joiden päätteenä on ”-mina” kuten Vilhelmina. Nimi on alkanut kuitenkin esiintyä Suomessa Mika Walterin romaanin ”Sinuhe, egyptiläinen” ilmestymisen jälkeen, sillä siinä esiintyy Minea-niminen sivuhenkilö. Siten nimen taustalla lienee kreikkalaisen mytologian Kreetan kuningas Minos.
Edellä mainitun lähteen mukaan ”Jasmin” on alkuperältään persialainen nimi, joka viittaa jasmiinipensaaseen. Jasmiinin kukka symboloi rakkautta ja kauneutta.
Jälleen saman lähteen mukaan ”Mariel” on joko italialaisen nimen ”Mariella” lyhennelmä tai muunnos nimistä ”Meriel” ja ”Muriel”, joiden kelttiläinen merkitys on ’...
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja...
Index Librorum Prohibitorum on kiellettyjen kirjojen luettelo, katolisen kirkon 1559-1966 pitämä luettelo kirjoista joita saatiin lukea vain kirkon erityisellä luvalla. Viimeinen laitos julkaistiin v. 1948 ja se sisälsi yli 4000 nimekettä.
Seuraavissa nettiosoitteissa on tietoa indeksistä, ensimmäisessä on vuoden 1559 luettelo.
http://www.aloha.net/~mikesch/ILP-1559.htm
http://www.newadvent.org/cathen/07721a.htm
http://www.fordham.edu/halsall/mod/indexlibrorum.html
Ekholmin teoksessa Kielletyt kirjat (1996) on luku "Kiellettyjä maailmankirjailijoita Ahmatovasta Zolaan". Katolisen kirkon listaan kuuluvista on maininta.
Merien suolaisuus johtuu niihin aikojen kuluessa huuhtoutuneista valtavista suolamääristä. Meriveteen on liuennut lukuisia aineita,joista natriumkloridia (NaCl,ruokasuolaa) on eniten. Tämä huuhtoutuminen jatkuu edelleen,joten meret muuttuvat yhä suolaisemmiksi. Muutos on tosin niin pieni,että sillä ei ole näkyvää merkitystä. Suurin meri on Tyynimeri,jonka pinta-ala on 165,2 miljoonaa neliökilometriä. Merissä esiintyy erilaisia aaltoja. Tuulen aiheuttamiin aaltoihin vaikuttaa lähinnä tuulen nopeus ja kestoaika sekä matka,jolla tuuli on vaikuttanut meren pintaan (pyyhkäisymatka). Myös mainingit kuuluvat tähän ryhmään. Vuorovesiaaltojen aikaansaava voima on auringon ja kuun vetovoima. Lisäksi esiintyy ns. sisäisiä aaltoja,jotka johtuvat...
Etsimänne kirja voisi olla 1700-luvun maanmittari Henrik Wideniuksen Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä (Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, ilmestynyt 1948, näköispainos 2008).
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tätä, eikä Mouhijärveä käsittelevää kirjallisuutta juuri lainkaan. Wideniuksen kirja sekä Mouhijärveä käsittelevää aineistoa näyttää löytyvän runsaasti Tampereen kirjastosta eli Pirkanmaan maakuntakirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki. Teoksia voi saada sieltä Jyväskylään kaukolainaan.
Samoin asiaa voi tiedustella myös Mouhijärven kirjastosta : www.kirjasto.mouhijärvi.fi , kirjasto@mouhijärvi.fi.
Hei!
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa tiedettiin satu: Hanhityttö tai Hanhipiika.
Sen löytää mm. teoksista
Kultainen hanhi ja muita Grimmin satuja / kuv. Anastasia Arhipova ; [suom. Helmi Krohn ja Pirjo Santonen]. Kustannus-Mäkelä, 1987.
Grimmin satuja : suomennos / [Jacob ja Wilhelm Grimm] ; kuvat piirtänyt Rie Cramer. - [Uusi p.]. Otava, 1982.
Grimmin sadut / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde ...]. I : Ruusunen. Tammi, 1999.
