Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:...
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
Maalinauhan käytön lopettaminen liittyy siihen, että yleisurheilukisoissa siirryttiin sähköiseen ajanottoon. Sähköisen ajanoton avuksi kehiteltiin maalikamerat, joiden avulla pystyttiin huomattavasti tarkempaan aikojen erotteluun kuin käsiajanotolla. Maalikamerat yleistyivät voimakkaasti 60-70-luvun taitteessa. Meidän lähteistämme ei valitettavasti löytynyt tarkkaa tietoa siitä, milloin maalinauhan käyttö suurimmissa arvokisoissa lopetettiin. Eri lähteistä käy ilmi, että maalinauha oli käytössä vielä Meksikon olympialaisissa sekä 1971 Helsingissa pidetyissä em-kisoissa. Sen sijaan nauhaa ei enää käytetty vuoden 1972 Münchenin kesäolympialaisissa. Tarkempia tietoja aiheesta voi tiedustella Helisingin olympiastadionilla toimivasta urheiluun...
Runo "Älä elämää kiellä" on Kaarlo Sarkian kirjoittama. Runo on kuulunut alun perin kokoelmaan "Velka elämälle", mutta se sisältyy esimerkiksi Sarkia-kokoelmaan "Runot". Lisäksi runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Suuri runokirja - valikoima perinteistä suomalaista runoutta"´.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
On tehty. Vuonna 1982 on ilmestynyt Tuntemattoman sotilaan kaksiosainen, isotekstinen selkopainos. Kirjat löytyvät ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuntematon%20sotilas%20selk…
Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)....
Opetushallituksesta kerrottiin, että päätökset oppikirjoista tehdään kunta- ja koulukohtaisesti, eikä tiettyjä, yleisesti käytettyjä kirjoja ole. Kirjat myös vaihtuvat usein, kun kustantajat tuovat markkinoille uusia.
Tässä joitakin uusimpia tällä hetkellä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia yläasteen ranskan kielen oppikirjoja, useimmissa lienee kielioppi samassa, eikä erillistä kielioppia välttämättä tarvita.
- Voilà! 1 ja 2 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
Ja vastaavia lukion kirjoja:
- Voilà! 3-6 : Textes et exercices / Kari Bärlund ... [et al.]
- Allez, allez viens! 1-8 / Jacques Delcos
- Pont grammatical: Textes, exercices / Liisa Ollila
- Pont culturel. Textes / Kirsti Santaholma ... [et al.]
-...
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
Arja Laatikaisen opinnäytetyön (2009) mukaan hameen alla käytetään esimerkiksi vanulla täytettyä tyynyä eli pönkkää. Pönkän tarkoitus on mm. auttaa pukua laskeutumaan kauniisti ja peittää mahdollinen raskaus. Merkittävin syy siihen miksi pönkän käyttö kuitenkin yleistyi 1990-luvulla etenkin nuorten romaninaisten keskuudessa on, että pönkkä nostaa hameen painoa pois vyötäröltä (Madetoja). Romanikulttuuria aloittelijoille -blogin mukaan on myös ompelijoita, jotka osaavat ommella hameen ilman pönkkääkin vyötäröltä keveäksi, joten mikään välttämättömyys pönkkä ei ole raskaassakaan hameessa.
Romaninaisen päällyshame voi painaa yli kymmenenkin kiloa, joten pönkkä todella lisää hameen käyttömukavuutta. Olettaisin, että hameen raskaus on rasite...
Kappale Ennen kuolemaa löytyy esim. Vesa-Matti Loirin cd-levyltä, jonka nimi on Vesa-Matti Loiri. Ennen kuolemaa sisältyy myös Arja Saijonmaan cd-levyyn La Cumparsita. Myös Topi Sorsakoski esittää ko kappaleen levyllä Hurmio.
Mustangsien levyllä Going doing on Avant de mourir. Avant de mourir on myös Tea-Time Ensemblen levyllä Original tea-time music sekä Kaarlo Pennasen Pisaroita 60-vuotistaipaleelta-levyllä.
Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saatte netistä Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä:
1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001
2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000
3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997
4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995
5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990
6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988
7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988
8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984
9...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa...
Lintuaiheisia hauskoja sanaleikkejä löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Outo lintu / tekijät Jaana ja Jaakko Rintala, Karisto 2004
Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / tekijät Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala ja Vesa Sisättö, Otava 2008
Hämärä luonto : aamunkoista yön tuhmaan lintuun (niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä) / tekijät Mikko Rimminen ja Kyösti Salokorpi, Tammi 2001
Lisäksi netistä löytyy joitakin lintuaiheisia vitsejä, mm.
http://www.metsastysinfo.com/metsastysinfo/muuta_mielenkiintoista/vitse…
ja vielä käkiaiheinen vitsi:
http://www.vitsiniekka.com/Haluatko.html
