Kysymyksesi on tavallaan erittäin laaja, vaikka tarvitsetkin vain kahta kirjaa. Jos etsit tietokannastamme
( http://www.libplussa.fi/ ) vastausta, voit käyttää asiasanoina sanoja kaunokirjallisuus ja Helsinki, jolloin saat yli tuhat nimekettä käsittävän listauksen. Vastaavasti kaupunkiaiheista maailmankirjallisuutta voit etsiä asiasanoilla kaunokirjallisuus ja kaupungit tai sitten käyttää eri kaupunkien nimiä yhdistettynä sanaan kaunokirjallisuus. Näilläkin hauilla saat varsin mittavia viiteluetteloita.
Tässä kuitenkin esimerkkinä muutamia Helsinki-aiheisia kirjoja, joiden uskoisin sopivan tarkoituksiisi:
Mutka, Allan: Palttoonnappi - Kallion kundin stoori
Joensuu, Matti Yrjänä: Väkivallan virkamies - dokumentaarinen romaani Helsingissä...
"Ievan polkan" sanat löytyvät tämän verkkosivun alaosasta: http://fromsirius.tripod.com/id5.html . Tämän lisäksi kappale löytyy kokonaisuudessaan (kuusi säkeistöä) seuraavista kokoelmista nimellä "Ievan polokka":
Suuri toivelaulukirja. 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (Musiikki Fazer, 1985).
Haulla hoitotyö ja toivo löytyi esim. seuraavat viitteet Linda-tietokannasta ja Amk-kirjastojen tietokannoista:
Lehtimäki; Marja-Leena
Hoitotyöntekijöiden toivo ja sitä vahvistavat tekijät kuntouttavassa psykiatrisessa hoitotyössä
Opinnäyte: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 2005
Ryynänen, Eeva-Marja: Masentuneen potilaan toivo ja sitä tukeva hoito
Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005
Kohonen, Marja: Toivoa vahvistavat hoitotyön auttamismenetelmät: metasynteesi kirjallisuudesta ja tutkimuksista
Kuopio, 2004
Koski, Soila: Infarktipotilaan toivon kokemus hoitotyössä
Vaasa: Vaasan amk., 2004
Kankare, Harri: Lähimmäisenrakkauden puolustus: uusvanha näkökulma hoitotyöhön
Hki: Tammi, 2004
Jaakkola, Virpi: ”Ilman niitä kukaan ei jaksa”: usko,...
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Timi on Timon kutsumamuoto. Timo taas on lyhentymä kreikan nimestä Timotheus ”Jumalaa pelkäävä”. Muita Timon kutsumamuotoja ovat Timppa ja Tim.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Laila-nimi käsitetään alkujaan lappalaiseksi. Se tuli Suomessa tunnetuksi norjalaisen lapin kielen tutkijan J. A. Friisin kertomuksesta "Fra Finmarken" (1881), joka ilmestyi suomeksi nimellä "Laila" vuonna 1883. Laila on yhdistetty myös Aila-nimeen, joka on Ailin inarinlappilainen toisinto. Lailalle on esitetty muitakin selityksiä, esim. arabialainen nimi Layla ("viini"). (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava 2005)
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Kysymäsi kirja Simon Cromptonin Rakastuin narsistiin on tällä hetkellä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastossa paikalla. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rakastuin+narsistiin&searchsco…
Lisää aineistoa aiheesta saat tekemällä tiedonhaun Helmet-verkkokirjastossa ja käyttämällä hakusanoja: parisuhde luonnehäiriöt (hakutuloksena 6 nimekettä), narsistinen persoonallisuus (19 nimekettä), persoonallisuushäiriöt narsismi (25 nimekettä), narsismi (76 nimekettä). Hakutuloksissa voi olla mukana myös kaunokirjallisuutta.
Esimerkki hausta, kun hakusanoina on käytetty parisuhde ja luonnehäiriöt:
Eva Rusz: Vaarallinen rakkaus: naimisissa luonnehäiriöisen kanssa. Jyväskylä: Minerva, 2007
Markku Salo...
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Hetafiia on yhdistelmä nimistä Heta ja Fiia. Vuosina 1900 -1919 nimi on annettu vain neljälle lapselle. Heta on Hedvig –nimen kansanomainen muoto. Hedvig taas on keskiaikainen pyhimysnimi ja merkitsee taistelijatarta. Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta).
Hetafiian nimipäivää voi viettää Hetan päivänä 15.10.
Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Jyväskylä 2007, Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969, Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat : mitä nimet kertovat, Jyväskylä 1994, https://192.49.222.187/Nimipalvelu
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavaa aineistoa mandoliininrakentamisesta:
Gibson A-tyylinen mandoliini (soitinrakennuspiirustus)
Huotari, Ari: Mandolin : piirustukset
Siminoff, Roger H.: Constructing a bluegrass mandolin.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi etsiä aineistoa hakukoneilla. Esim. Google-haku osoitteessa http://www.google.com hakusanoilla mandolin ja construction antoi runsaasti viittauksia.
Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Miltään nuottikokoelmalta tuota valssia ei tunnu löytyvän, mutta
valssista ja sen nuotista on käyty paljon keskustelua alla olevalla palstalla ja sitä kautta nuottia on ollut saativissa eli
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1313.0
Nora Robertsin Calhoun-sarjassa on ilmestynyt viisi kirjaa seuraavassa järjestyksessä:
1. Catherinen lumoissa
2. Mies Amandan makuun
3. Rakkaudesta Lilahiin
4. Suzanna avaa sydämensä
5. Megan lemmen laineilla
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
HelMet-alueella LP-levyjä voi digitoida Helsingissä Kirjasto 10:n Studiossa. Lisätietoja Studion varusteista sekä ajan varaamisesta löydät Kirjasto 10:n sivuilta (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/).
Huolimatta näinkin tarkoista tiedoista oli vaikeaa löytää mainitsemiltasi kirjoittajilta mitään. Käytössäni olevat suomalaiset tietokannat eivät antaneet tulosta, ainoastaan Malmön kirjaston tietokannasta löytyi Vasilis Kavvathas:in kirja I Alli Eleni, sekin nykykreikkaa. Kirjaa ei ole käännetty suomeksi eikä ruotsiksi. Entä englanniksi? Suomesta ei ainakaan löydy.
Mitä tehdä? Ensinnäkin olisi hyvä tietää, mikä sinun tiedonlähteesi on ollut. Ehkä sitä kautta löytyisi myös tarkempaa tietoa näistä tekijöistä (etenkin Panos Georgiousta) ja teosten painovuosista. Voit esittää lisätietoja joko tämän palvelun kautta tai mennä lähimpään kirjastoon ja kysyä kaukolainamahdollisuutta, sillä edellytyksellä että kirjoista on tehty käännös englanniksi...
